“Duck, you silly swan”. Translation of Wordplay into Finnish in Mutts Comics
Ojala, Annina (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkitaan kuinka englanninkieliset sanaleikit on käännetty suomeksi Kamut (Mutts) sarjakuvastripeissä ja kuinka niiden rakenne muuttuu kun käytetään eri käännösstrategioita. Käännöksiä on tutkittu lingvistisestä näkökulmasta, mutta myös sanan ja kuvan vuorovaikutus on otettu huomioon analyysissa. Teoriana on Salvatore Attardon kehittämä General Theory of Verbal Humour, jonka mukaan vitsit ja humoristiset tekstit koostuvat kuudesta hierarkkisesta tekijästä. Ylimmällä tasolla on vastakkaiset skriptit (Script Opposition) eli ne kaksi merkitystä jotka kohtaavat esimerkiksi sanaleikissä ja saavat aikaan humoristisen vaikutuksen. Looginen vastakkainasettelu (Logical Mechanism) kertoo millaisessa suhteessa nämä kaksi skriptiä ovat. Tilanne (Situation) määrää muun muassa tekstin osallistujat, ympäristön, ja esineet joihin viitataan. Vitsin kohde (Target) on se ihminen, ryhmä tai instituutio jota pilkataan. Kerronnan muoto (Narratite Strategy) voi olla esimerkiksi kysymys ja vastaus tai narratiivinen. Alimmalla tasolla on vitsin kieliasu ja tekstuaalisten elementtien järjestys (Language). Näistä ylin taso eli vastakkaiset skriptit ovat huumorin olennaisin osatekijä, ja Attardon mukaan se olisi pyrittävä säilyttämään myös käännöksessä.
Tutkimuksessa selvisi, että selvästi yleisin käännösstrategia oli sanaleikin kääntäminen sanaleikkinä, kun taas sanaleikin poisjättäminen tai korvaaminen jollain muulla keinolla ei ollut kovin yleistä tai merkittävää. Kääntäjä oli myös lisännyt muutaman sanaleikin suomenkielisiin käännöksiin. Suurimmat muutokset tapahtuivat kieliasussa ja vastakkaisissa skripteissä, mutta muutoksista huolimatta suuressa osassa käännöksistä sanaleikin tekstuaalisen muodon yhteys kuvaan oli pystytty säilyttämään. Sarjakuvien sanaleikkejä ei yleensä voi tulkita ilman kuvaa, joten englanninkielisten sanaleikkien muokkaaminen on perusteltua jotta myös käännöksessä on sanaleikki. Mikäli tutkittaisiin sanaleikkejä joihin ei liity kuvia, muutokset vastakkaisissa skripteissä johtaisivat aivan uuteen sanaleikkiin, mutta sarjakuvissa kuva määrää tilanteen ja rajoittaa kääntäjän mahdollisuuksia keksiä uusia sanaleikkejä.
Tutkimuksessa selvisi, että selvästi yleisin käännösstrategia oli sanaleikin kääntäminen sanaleikkinä, kun taas sanaleikin poisjättäminen tai korvaaminen jollain muulla keinolla ei ollut kovin yleistä tai merkittävää. Kääntäjä oli myös lisännyt muutaman sanaleikin suomenkielisiin käännöksiin. Suurimmat muutokset tapahtuivat kieliasussa ja vastakkaisissa skripteissä, mutta muutoksista huolimatta suuressa osassa käännöksistä sanaleikin tekstuaalisen muodon yhteys kuvaan oli pystytty säilyttämään. Sarjakuvien sanaleikkejä ei yleensä voi tulkita ilman kuvaa, joten englanninkielisten sanaleikkien muokkaaminen on perusteltua jotta myös käännöksessä on sanaleikki. Mikäli tutkittaisiin sanaleikkejä joihin ei liity kuvia, muutokset vastakkaisissa skripteissä johtaisivat aivan uuteen sanaleikkiin, mutta sarjakuvissa kuva määrää tilanteen ja rajoittaa kääntäjän mahdollisuuksia keksiä uusia sanaleikkejä.