Menehtymisen pelko ja paleltuneet perheenäidit. Parisuhdeväkivalta iltapäivälehtien rikosuutisena
Mäenpää, Johanna (2009)
Mäenpää, Johanna
2009
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on selvittää, millaista kuvaa iltapäivälehtien rikosuutisjutut luovat naisiin kohdistuvasta parisuhdeväkivallasta. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti sitä, millaisia rooleja uutistapahtuman keskeiset osallistujat, rikoksen tekijä ja rikoksen uhri, saavat ja miten heidät nimetään. Tavoitteena on myös selvittää, millaisia ideologioita iltapäivälehtien parisuhdeväkivalta-aiheisten rikosuutisten taustalla vaikuttaa.
Tutkimuksen aineistona on 57 Iltalehdessä tai Ilta-Sanomissa vuonna 2006 julkaistua rikosuutisjuttua, joiden aiheena on miehen naiseen kohdistama parisuhdeväkivalta. Osa uutisista käsittelee samaa väkivaltarikosta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii kriittinen diskurssianalyysi, ja aineistoa analysoidaan myös M.A.K. Hallidayn systeemis-funktionaalisen kieliopin ideationaalisen metafunktion avulla. Ideationaalisen tason avulla tarkastellaan rikosuutisissa esiintyviä prosesseja, osallistuja ja olosuhteita.
Iltapäivälehtien rikosuutiset luovat naisiin kohdistuvasta parisuhdeväkivallasta monimutkaista ja sisäisesti ristiriitaista kuvaa. Parisuhdeväkivalta näyttäytyy rikosuutisten tulkinnoissa sekä yleisenä ja julkisena ongelmana että henkilökohtaisena ja yksityisenä tragediana. Rikoksesta epäiltyä tai tuomittua miestä kuvataan uutisissa tekijän, kohteen, aistijan, kuvattavan, käyttäytyjän ja puhujan rooleissa. Rikoksen uhrina olevan naisen rooleja ovat puolestaan kohteen, kuvattavan, käyttäytyjän ja puhujan roolit. Yleisimmin parisuhdeväkivalta-rikosuutisissa käytetään rakennetta, jossa miehen roolina on tekijä, naisen roolina kohde ja välineenä teräase. Uutisen osallistujat, tekijämies ja uhriksi joutuva nainen, voidaan nimetä keskinäisen parisuhteen, vanhemmuuden tai rikostapahtumaan liittyvien yksityiskohtien perusteella. Aineiston tarkastelu osoittaa, että naisuhrin nimeäminen muuttuu systemaattisesti avovaimosta, vaimosta tai äidistä neutraalimmaksi naiseksi uutistapahtumien edetessä.
Tutkimuksen aineistona on 57 Iltalehdessä tai Ilta-Sanomissa vuonna 2006 julkaistua rikosuutisjuttua, joiden aiheena on miehen naiseen kohdistama parisuhdeväkivalta. Osa uutisista käsittelee samaa väkivaltarikosta. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii kriittinen diskurssianalyysi, ja aineistoa analysoidaan myös M.A.K. Hallidayn systeemis-funktionaalisen kieliopin ideationaalisen metafunktion avulla. Ideationaalisen tason avulla tarkastellaan rikosuutisissa esiintyviä prosesseja, osallistuja ja olosuhteita.
Iltapäivälehtien rikosuutiset luovat naisiin kohdistuvasta parisuhdeväkivallasta monimutkaista ja sisäisesti ristiriitaista kuvaa. Parisuhdeväkivalta näyttäytyy rikosuutisten tulkinnoissa sekä yleisenä ja julkisena ongelmana että henkilökohtaisena ja yksityisenä tragediana. Rikoksesta epäiltyä tai tuomittua miestä kuvataan uutisissa tekijän, kohteen, aistijan, kuvattavan, käyttäytyjän ja puhujan rooleissa. Rikoksen uhrina olevan naisen rooleja ovat puolestaan kohteen, kuvattavan, käyttäytyjän ja puhujan roolit. Yleisimmin parisuhdeväkivalta-rikosuutisissa käytetään rakennetta, jossa miehen roolina on tekijä, naisen roolina kohde ja välineenä teräase. Uutisen osallistujat, tekijämies ja uhriksi joutuva nainen, voidaan nimetä keskinäisen parisuhteen, vanhemmuuden tai rikostapahtumaan liittyvien yksityiskohtien perusteella. Aineiston tarkastelu osoittaa, että naisuhrin nimeäminen muuttuu systemaattisesti avovaimosta, vaimosta tai äidistä neutraalimmaksi naiseksi uutistapahtumien edetessä.