Black & Scholes -mallin toimivuus pankkiiriliikkeiden liikkeeseenlaskemien myyntiwarranttien hinnoittelussa: Empiirinen tutkimus OMX Helsinki-aineistolla
Mukkala, Tuomo (2007)
Mukkala, Tuomo
2007
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Helsingin Pörssissä listattujen pankkiiriliikkeiden liikkeeseenlaskemien warranttien suosio on kasvanut koko 2000 -luvun ajan, kun warrantteja Helsingin Pörssissä on listattu. Warrantit tuovat johdannaiset myös piensijoittajan ulottuville monine mahdollisuuksineen. Lisäksi tutkituilla myyntiwarranteilla on mahdollisuus tehdä positiivista tuottoa laskevilla osakemarkkinoilla. Tutkielmassa perehdytään Helsingin Pörssissä listattujen Nokia Oyj:n osaketta kohde-etuutenaan pitävien myyntiwarranttien markkinahinnoittelun toimivuuteen suhteessa Black & Scholes optiohinnoittelumalliin. Tutkielmassa tutkitaan warranttien markkinahinnan ja teoreettisella Black & Scholes -mallilla estimoitujen warranttihintojen välisen suhteellisen hinnoittelueron selittäviä tekijöitä.
Tutkielmassa tutkittavana aineistona on Helsingin Pörssin markkinadataa vuosilta 2004 – 2005. Tutkielman aineistossa on mukana kaikki vuosina 2004 – 2005 kaupankäynninkohteena olleet Nokia Oyj:n osakkeeseen perustuvat tavalliset eurooppalaiset myyntiwarrantit, jotka täyttivät warranteille tutkielmassa asetetut ehdot. Aineistossa on mukana myös kaikkien Black & Scholes -mallin vaatimien tekijöiden markkina-aineisto. Teoreettisen mallin mukaisia hintoja warranteille laskettaessa käytettiin koron estimaattina kolmen kuukauden Euribor-korkoa ja volatiliteetin estimaattina 20 kaupankäyntipäivän historiallista volatiliteettia. Hinnoittelueron selittäjinä tutkielmassa oli warranttien maturiteetti, warranttien kohde-etuuden hinnan volatiliteetti, kohde-etuuden suhteellinen kaupankäyntivolyymi, warranttien suhteellinen kaupankäyntivolyymi ja warranttien rahaisuus (moneyness).
Tutkielman tuloksena havaittiin Black & Scholes -mallin hinnoittelevan keskimäärin oikein tutkitut warrantit. Suhteelliseen hinnoittelueroon tutkituista selittäjistä tilastollisesti merkitsevästi vaikuttivat kaikki muut tekijät paitsi kohde-etuuden suhteellinen kaupankäyntivolyymi. Liikkeeseenlaskijoiden vaikutus hinnoittelueroon vaihteli liikkeeseenlaskijasta riippuen.
Tutkielmassa tutkittavana aineistona on Helsingin Pörssin markkinadataa vuosilta 2004 – 2005. Tutkielman aineistossa on mukana kaikki vuosina 2004 – 2005 kaupankäynninkohteena olleet Nokia Oyj:n osakkeeseen perustuvat tavalliset eurooppalaiset myyntiwarrantit, jotka täyttivät warranteille tutkielmassa asetetut ehdot. Aineistossa on mukana myös kaikkien Black & Scholes -mallin vaatimien tekijöiden markkina-aineisto. Teoreettisen mallin mukaisia hintoja warranteille laskettaessa käytettiin koron estimaattina kolmen kuukauden Euribor-korkoa ja volatiliteetin estimaattina 20 kaupankäyntipäivän historiallista volatiliteettia. Hinnoittelueron selittäjinä tutkielmassa oli warranttien maturiteetti, warranttien kohde-etuuden hinnan volatiliteetti, kohde-etuuden suhteellinen kaupankäyntivolyymi, warranttien suhteellinen kaupankäyntivolyymi ja warranttien rahaisuus (moneyness).
Tutkielman tuloksena havaittiin Black & Scholes -mallin hinnoittelevan keskimäärin oikein tutkitut warrantit. Suhteelliseen hinnoittelueroon tutkituista selittäjistä tilastollisesti merkitsevästi vaikuttivat kaikki muut tekijät paitsi kohde-etuuden suhteellinen kaupankäyntivolyymi. Liikkeeseenlaskijoiden vaikutus hinnoittelueroon vaihteli liikkeeseenlaskijasta riippuen.