Pitkäaikaisen toimeksiantosuhteen vaikutus tilintarkastajan riippumattomuuteen
Marttila (os. Hyöty), Anne-Maarit (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena oli tutkia pitkäaikaisten toimeksiantosuhteiden vaikutusta tilintarkastajan riippumattomuuteen. Tilintarkastajan riippumattomuutta arvioitiin tilinpäätösten käyttäjien näkökulmasta, jolloin kyseenalaistettiin se, onko pitkäaikaisilla tilintarkastustoimeksiannoilla vaikutusta tilintarkastajan raportointikäyttäytymiseen ja sitä kautta tilintarkastajan riippumattomuuteen. Edellisen lisäksi toimeksiantosuhteen pituutta tutkittiin myös toiselta kannalta, jolloin kyseenalaistettiin, pyrkiikö tilintarkastaja varmistamaan toimeksiantosuhteen pituuden vaarantamalla riippumattomuutensa.
Tutkielman empiirinen aineisto poimittiin Voitto+-tietokannasta. Tutkimuksen aineisto koostui 241 kriisiyrityksen tilinpäätöstiedoista ja tilintarkastuskertomuksista ja tutkimusajankohta oli 1995-2002. Aineiston poimintakriteerit asetettiin siten, että yrityksen tuli olla kriisissä poimintavuonna sekä tämän lisäksi aineistoon tulevan yrityksen tuli olla toimiva osakeyhtiö, jonka henkilöstön koko oli vähintään viisi. Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnilla, Pearsonin Khi-testillä ja logistisella regressioanalyysillä.
Kriisiyrityksillä, jotka saivat puhtaan lausunnon, oli huomattavsti pidemmät toimeksiantosuhteet tilintarkastajiinsa verrattuna yrityksiin, jotka saivat epäpuhtaan lausunnon. Tutkimustulosten mukaan toimeksiantosuhteen pituudella oli vaikutusta tilintarkastajan valitseman lausunnon muotoon ja sitä kautta tilintarkastajan riippumattomuuteen. Muuttuja toimikauden viimeinen tilikausi, joka oli tutkimuksen toinen tärkeä muuttuja, ei tutkimustulosten mukaan vaikuta tilintarkastajan valitseman lausunnon muotoon. Voidaan siis sanoa, että tilintarkastaja ei pyri raportoimaan suosiollisemmin toimikautensa viimeisenä tilikautena verrattuna aikaisempiin tilikausiin siinä toivossa, että hänen toimeksiantonsa uudistettaisiin.
Tutkielman empiirinen aineisto poimittiin Voitto+-tietokannasta. Tutkimuksen aineisto koostui 241 kriisiyrityksen tilinpäätöstiedoista ja tilintarkastuskertomuksista ja tutkimusajankohta oli 1995-2002. Aineiston poimintakriteerit asetettiin siten, että yrityksen tuli olla kriisissä poimintavuonna sekä tämän lisäksi aineistoon tulevan yrityksen tuli olla toimiva osakeyhtiö, jonka henkilöstön koko oli vähintään viisi. Aineistoa analysoitiin ristiintaulukoinnilla, Pearsonin Khi-testillä ja logistisella regressioanalyysillä.
Kriisiyrityksillä, jotka saivat puhtaan lausunnon, oli huomattavsti pidemmät toimeksiantosuhteet tilintarkastajiinsa verrattuna yrityksiin, jotka saivat epäpuhtaan lausunnon. Tutkimustulosten mukaan toimeksiantosuhteen pituudella oli vaikutusta tilintarkastajan valitseman lausunnon muotoon ja sitä kautta tilintarkastajan riippumattomuuteen. Muuttuja toimikauden viimeinen tilikausi, joka oli tutkimuksen toinen tärkeä muuttuja, ei tutkimustulosten mukaan vaikuta tilintarkastajan valitseman lausunnon muotoon. Voidaan siis sanoa, että tilintarkastaja ei pyri raportoimaan suosiollisemmin toimikautensa viimeisenä tilikautena verrattuna aikaisempiin tilikausiin siinä toivossa, että hänen toimeksiantonsa uudistettaisiin.