Työpaikkakiusaamisen kokeminen työuran eri vaiheissa
Berlin, Satu (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Työpaikkakiusaaminen on tiedostettu ongelma useissa työpaikoissa. Silti vain harvoissa työyhteisöissä kiusaamisongelma onnistutaan ratkaisemaan. Syynä voi olla esimiehen toimiminen työpaikkakiusaajana. Kiusaaja voi olla myös työtoveri tai useat esimiehet ja työtoverit yhdessä tai erikseen. Kiusattu saattaa joutua erilaisten työpaikkakiusaamisen muotojen kohteeksi, ja pitkään jatkuessaan henkinen väkivalta aiheuttaa uhrilleen useita negatiivisia seurauksia. Kiusattu saattaa nähdä erilaisia syitä henkiselle väkivallalle, ja työpaikkakiusaamisesta selviytyäkseen turvautua useisiin selviytymiskeinoihin.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiseksi ilmiöksi työuran eri vaiheissa olevat työpaikkakiusatut kokevat heihin kohdistuneen henkisen väkivallan. Työura koostuu kokeilu- ja vahvistamisvaiheesta, etenemis- ja vakiintumisvaiheesta, säilyttämisvaiheesta ja vetäytymisvaiheesta. Työuran eri vaiheissa olevia kiusattuja pyydettiin kirjallisesti tai haastattelujen avulla suullisesti kertomaan koetuista työpaikkakiusaamisen muodoista, kiusaamisen kestoajasta, kiusaajasta, kiusaamisen syistä, seurauksista ja selviytymis-keinoista. Kiusattuja pyydettiin kertomaan myös oma toimiala, ikä ja sukupuoli. Tutkimuksen aineisto saatiin lehdissä julkaistun kiusatuille osoitetun yhteydenottopyynnön avulla. Tutkimukseen osallistui 50 työpaikkakiusattua.
Tutkimustulosten mukaan koettu työpaikkakiusaamisen kestoaika pitenee iän karttuessa. Lähes jokaisessa työuran vaiheessa kahden tai useamman kiusaamat kokivat kiusaa-jaksi useimmiten sekä esimiehen että työtoverit. Alle 41-vuotiaana kiusaamista kokeneita yhden kiusaajan kiusaamia oli yleensä kiusannut työtoveri ja yli 41-vuotiaana kiusaamista kokeneita esimies. Kiusaamisen muodoista useimmin kerrottiin mustamaalaamisesta ja työyhteisön ulkopuolelle jättämisestä. Työpaikkakiusaamisen syyksi koettiin kaikissa ikäryhmissä kiusaajan ominaisuudet, mutta usein myös huono työilmapiiri ja puutteellinen esimiestyö. Kiusaamisesta seurasi kaikissa työuran vaiheissa erilaisia psyykkisiä oireita. 32–54-vuotiaana kiusaamista kokeneet olivat muita ikäryhmiä useammin sairaslomalla. Alle 32-vuotiaana kiusaamista kokeneille kiusaaminen aiheutti työyhteisöstä lähtemistä ja yli 55-vuotiaana kiusaamista kokeneille aikaistetulle eläkkeelle siirtymistä tai siirtymisen harkitsemista. Henkisestä väkivallasta selvittiin sosiaalisen tuen ja sisäisten voimavarojen avulla. Alle 32-vuotiaana kiusaamista kokeneet käyttivät pääasiallisena selviytymiskeinona työyhteisöstä lähtemistä ja 40–54-vuotiaana kiusaamista kokeneet kiusatun etuja puolustavien instituutioiden tarjoamaa apua.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaiseksi ilmiöksi työuran eri vaiheissa olevat työpaikkakiusatut kokevat heihin kohdistuneen henkisen väkivallan. Työura koostuu kokeilu- ja vahvistamisvaiheesta, etenemis- ja vakiintumisvaiheesta, säilyttämisvaiheesta ja vetäytymisvaiheesta. Työuran eri vaiheissa olevia kiusattuja pyydettiin kirjallisesti tai haastattelujen avulla suullisesti kertomaan koetuista työpaikkakiusaamisen muodoista, kiusaamisen kestoajasta, kiusaajasta, kiusaamisen syistä, seurauksista ja selviytymis-keinoista. Kiusattuja pyydettiin kertomaan myös oma toimiala, ikä ja sukupuoli. Tutkimuksen aineisto saatiin lehdissä julkaistun kiusatuille osoitetun yhteydenottopyynnön avulla. Tutkimukseen osallistui 50 työpaikkakiusattua.
Tutkimustulosten mukaan koettu työpaikkakiusaamisen kestoaika pitenee iän karttuessa. Lähes jokaisessa työuran vaiheessa kahden tai useamman kiusaamat kokivat kiusaa-jaksi useimmiten sekä esimiehen että työtoverit. Alle 41-vuotiaana kiusaamista kokeneita yhden kiusaajan kiusaamia oli yleensä kiusannut työtoveri ja yli 41-vuotiaana kiusaamista kokeneita esimies. Kiusaamisen muodoista useimmin kerrottiin mustamaalaamisesta ja työyhteisön ulkopuolelle jättämisestä. Työpaikkakiusaamisen syyksi koettiin kaikissa ikäryhmissä kiusaajan ominaisuudet, mutta usein myös huono työilmapiiri ja puutteellinen esimiestyö. Kiusaamisesta seurasi kaikissa työuran vaiheissa erilaisia psyykkisiä oireita. 32–54-vuotiaana kiusaamista kokeneet olivat muita ikäryhmiä useammin sairaslomalla. Alle 32-vuotiaana kiusaamista kokeneille kiusaaminen aiheutti työyhteisöstä lähtemistä ja yli 55-vuotiaana kiusaamista kokeneille aikaistetulle eläkkeelle siirtymistä tai siirtymisen harkitsemista. Henkisestä väkivallasta selvittiin sosiaalisen tuen ja sisäisten voimavarojen avulla. Alle 32-vuotiaana kiusaamista kokeneet käyttivät pääasiallisena selviytymiskeinona työyhteisöstä lähtemistä ja 40–54-vuotiaana kiusaamista kokeneet kiusatun etuja puolustavien instituutioiden tarjoamaa apua.