Työntekijöiden ja esimiesten näkemyksiä digitalisaatiosta - tapaustutkimuksena aluehallintovirastot
Mannila, Juha-Pekka (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Yhteiskuntamme digitalisoituu vauhdilla. Tämä kehitys koskettaa meitä kaikkia. Palveluiden digitalisoitumisen lisäksi työelämän prosesseja ja työvälineitä sähköistetään kasvavassa määrin. Kehitys tuo sekä haasteita että mahdollisuuksia työn tekemisen tapoihin ja käytäntöihin. Kun huomiota samaan aikaan kiinnitetään henkilöstön yhä suurempaan tuottavuuteen, tulee myös työntekijöiden osaamiseen ja työvälineiden hallintaan kiinnittää huomiota.
Käsillä oleva tutkimus on kvantitatiivinen tapaustutkimus, jossa on tarkasteltu esimiesten ja työntekijöiden näkemyksiä digitalisaatiosta tietotyötä tekevässä organisaatiossa. Tietotyö on valittu kohteeksi siksi, koska tietotyötä tehdään yhä enemmän ja siinä sähköiset työvälineet ovat työn tekemisen keskeinen edellytys. Tietotyöläiset tekevät paljon verkostomaista, ajasta ja paikasta riippumatonta työtä, mikä edellyttää itseohjautuvuutta sekä mobiilin teknologian entistä suurempaa hyödyntämistä ja hallintaa. Muutos tietotyön digitaalisissa työympäristöissä on lisäksi nopeaa.
Koska tietotyössä sähköisten työvälineiden rooli on merkittävä, on tutkimusraportin empiirisessä osiossa selvitetty tietotyötä tekevän henkilöstön kokemuksia omasta suorituskyvystään suhteessa niihin. Tarkempana selvityksen kohteena on se, eroavatko kokemukset esimiesten ja muun henkilöstön välillä ja miten johtamiskulttuuri tukee työpaikkojen digitalisaatiokehitystä. Tällöin tullaan mm. kysymyksiin, miten henkilöstökäytännöt tukevat digitalisaation edistämistä ja työntekijöiden suorituskykyä työpaikoilla.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys keskittyy yksilön suorituskyvyn taustalla oleviin tekijöihin, keskeisenä henkilöstökäytäntöjen ja suorituskyvyn välittäjätekijöitä selittävä AMO-malli. Tutkimuksen aineisto koostuu sähköisesti tietotyötä tekeviltä kerätystä sekundääriaineistosta (N=542). Aineiston analyysissä käytettiin t-testiä. Tutkimus on luonteeltaan positivistinen ja faktanäkökulmaa hyödyntävä.
Tutkimuksen tavoitteena on ollut löytää ratkaisuehdotuksia, miten työvälineiden kautta voidaan parhaiten tukea yksilön suorituskykyä omassa työroolissaan. Tutkimustulosten mukaan esimiehet ja muu henkilöstö kokevat sähköiset työvälineet kohtuullisen toimivina. Työvälineitä koskevassa johtamisessa sen sijaan olisi hieman parantamisen varaa. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää strategisessa henkilöstötyössä.
________________________________________________________________________________
Käsillä oleva tutkimus on kvantitatiivinen tapaustutkimus, jossa on tarkasteltu esimiesten ja työntekijöiden näkemyksiä digitalisaatiosta tietotyötä tekevässä organisaatiossa. Tietotyö on valittu kohteeksi siksi, koska tietotyötä tehdään yhä enemmän ja siinä sähköiset työvälineet ovat työn tekemisen keskeinen edellytys. Tietotyöläiset tekevät paljon verkostomaista, ajasta ja paikasta riippumatonta työtä, mikä edellyttää itseohjautuvuutta sekä mobiilin teknologian entistä suurempaa hyödyntämistä ja hallintaa. Muutos tietotyön digitaalisissa työympäristöissä on lisäksi nopeaa.
Koska tietotyössä sähköisten työvälineiden rooli on merkittävä, on tutkimusraportin empiirisessä osiossa selvitetty tietotyötä tekevän henkilöstön kokemuksia omasta suorituskyvystään suhteessa niihin. Tarkempana selvityksen kohteena on se, eroavatko kokemukset esimiesten ja muun henkilöstön välillä ja miten johtamiskulttuuri tukee työpaikkojen digitalisaatiokehitystä. Tällöin tullaan mm. kysymyksiin, miten henkilöstökäytännöt tukevat digitalisaation edistämistä ja työntekijöiden suorituskykyä työpaikoilla.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys keskittyy yksilön suorituskyvyn taustalla oleviin tekijöihin, keskeisenä henkilöstökäytäntöjen ja suorituskyvyn välittäjätekijöitä selittävä AMO-malli. Tutkimuksen aineisto koostuu sähköisesti tietotyötä tekeviltä kerätystä sekundääriaineistosta (N=542). Aineiston analyysissä käytettiin t-testiä. Tutkimus on luonteeltaan positivistinen ja faktanäkökulmaa hyödyntävä.
Tutkimuksen tavoitteena on ollut löytää ratkaisuehdotuksia, miten työvälineiden kautta voidaan parhaiten tukea yksilön suorituskykyä omassa työroolissaan. Tutkimustulosten mukaan esimiehet ja muu henkilöstö kokevat sähköiset työvälineet kohtuullisen toimivina. Työvälineitä koskevassa johtamisessa sen sijaan olisi hieman parantamisen varaa. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää strategisessa henkilöstötyössä.
________________________________________________________________________________