Alueellinen identiteetti ja sen stereotyyppisyys Ilkassa
Lätti, Johanna (2008)
Lätti, Johanna
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessani selvitetään tekstiaineiston avulla alueellisen identiteetin muodostumista eteläpohjalaisessa maakuntalehdessä, Ilkassa. Tutkimus ottaa myös kantaa siihen, miten stereotyyppisenä alueellinen identiteetti näyttäytyy. Tutkijat Jaana Hujanen ja Anssi Paasi ovat tuoneet esiin maakuntalehtien roolia me-hengen luomisessa maakunnissa. Heidän tutkimuksensa ovat luoneet pohjaa ja vertailukohtia pro gradulleni.
Teoriaosuudessa käyn läpi journalismin ja maakuntajournalismin käsitteitä, luon katsauksen Ilkkaan ja Etelä-Pohjanmaahan sekä niistä tehtyihin aiempiin tutkimuksiin. Suurin painoarvo on identiteetin ja alueellisen identiteetin käsitteiden avaamisella. Teoriaosuudessa esitellään myös tutkimusmetodi, diskurssianalyysi. Hyödynnän aineiston läpikäymisessä myös sisällönanalyysiä ja kriittisen diskurssianalyytikon, Ruth Wodakin, näkemyksiä.
Aineisto on kerätty Ilkasta vuodelta 2006, ja se kattaa regionalistista eli aluehenkistä tekstimateriaalia. Aineisto on esitelty ensin määrällisesti otsikoiden, teemaluokkien ja aihepiirien kautta, jonka jälkeen olen paneutunut aineiston diskursiiviseen läpikäyntiin. Analyysin viimeinen osuus käsittelee aluehenkisten tekstien stereotypioita.
Tutkimustulosten mukaan maakunnallisuutta korostetaan Ilkassa melko voimakkaasti. Alueelliset viittaukset ja maakunta käsitteenä ovat toistuvasti esillä. Alueellinen identiteetti saa vahvasti rakennustarpeita alueelliseen tasapainoon, elinvoimaisuuteen ja yhteistyöhenkeen viittaavasta uutisoinnista. Myös paljon käytetty maakunnan murre sitoo alueen ihmisiä yhteen. Yrittäjä- ja kulttuurimaakunnaksi tituleerattu Etelä-Pohjanmaa on aineiston perusteella kuitenkin ennen kaikkea urheilumaakunta. Aiemmissa tutkimuksissa Ilkkaa on luonnehdittu vahvana traditionaalisten mielikuvien ylläpitäjänä,
mutta 2000-luvulle tultaessa perinteiset mielikuvamaisemat ovat jättäytyneet taka-alalle. Ilkan sivuilla näyttäytyy vahvoina stereotypioina lähinnä me-henkisyys ja yrittäjyys. Alueeseen liittyvät tutut mielikuvat tuntuvatkin kumpuavan suuremmassa määrin toisenlaisilta foorumeilta kuin maakuntalehdestä.
Teoriaosuudessa käyn läpi journalismin ja maakuntajournalismin käsitteitä, luon katsauksen Ilkkaan ja Etelä-Pohjanmaahan sekä niistä tehtyihin aiempiin tutkimuksiin. Suurin painoarvo on identiteetin ja alueellisen identiteetin käsitteiden avaamisella. Teoriaosuudessa esitellään myös tutkimusmetodi, diskurssianalyysi. Hyödynnän aineiston läpikäymisessä myös sisällönanalyysiä ja kriittisen diskurssianalyytikon, Ruth Wodakin, näkemyksiä.
Aineisto on kerätty Ilkasta vuodelta 2006, ja se kattaa regionalistista eli aluehenkistä tekstimateriaalia. Aineisto on esitelty ensin määrällisesti otsikoiden, teemaluokkien ja aihepiirien kautta, jonka jälkeen olen paneutunut aineiston diskursiiviseen läpikäyntiin. Analyysin viimeinen osuus käsittelee aluehenkisten tekstien stereotypioita.
Tutkimustulosten mukaan maakunnallisuutta korostetaan Ilkassa melko voimakkaasti. Alueelliset viittaukset ja maakunta käsitteenä ovat toistuvasti esillä. Alueellinen identiteetti saa vahvasti rakennustarpeita alueelliseen tasapainoon, elinvoimaisuuteen ja yhteistyöhenkeen viittaavasta uutisoinnista. Myös paljon käytetty maakunnan murre sitoo alueen ihmisiä yhteen. Yrittäjä- ja kulttuurimaakunnaksi tituleerattu Etelä-Pohjanmaa on aineiston perusteella kuitenkin ennen kaikkea urheilumaakunta. Aiemmissa tutkimuksissa Ilkkaa on luonnehdittu vahvana traditionaalisten mielikuvien ylläpitäjänä,
mutta 2000-luvulle tultaessa perinteiset mielikuvamaisemat ovat jättäytyneet taka-alalle. Ilkan sivuilla näyttäytyy vahvoina stereotypioina lähinnä me-henkisyys ja yrittäjyys. Alueeseen liittyvät tutut mielikuvat tuntuvatkin kumpuavan suuremmassa määrin toisenlaisilta foorumeilta kuin maakuntalehdestä.