Kunnas, Kivi ja Kalevala. Seitsemän koiraveljeksen ja Koirien kalevalan lauserakenteista
Luoma, Hanna (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimustehtäväni oli syventyä Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljeksen ja Koirien kalevalan syntaksiin eli lauserakenteisiin. Kunnaksen kirjoilla on alkuperäisteokset, Seitsemän veljestä ja Kalevala. Tutkimusongelmanani olikin selvittää, miten Kunnas on onnistunut muuntamaan nämä teokset lastenkirjoiksi. Teoriapohjan tutkimukselleni sain kouluikäisten kieltä käsittelevistä artikkeleista, syntaksista kertovasta väitöskirjasta, tyylintutkimuksesta sekä kielioppikirjoista. Tutkimukseni keskeisiä käsitteitä ovatkin lasten- ja nuortenkirjallisuus, kouluikäisten kieli, tyylintutkimus, lauserakenteet, virkkeet, lausetyypit, virkerakenteet ja infinitiivirakenteet. Käytin tutkimuksessani kvantitatiivista metodia. Ilmoitin siis prosenttiluvuin, kuinka yleisiä tietyt lauserakenteet ovat Kunnaksen kirjoissa. Täten kerroin esimerkiksi, kuinka monta prosenttia kirjojen virkkeistä muodostuu käskylauseesta ja niin edelleen. Tutkimustani havainnollistamaan otin aina jonkin tietyn lauserakenteen sisältäviä esimerkkivirkkeitä, jotka myös analysoin. Tutkimusaineistona minulla oli siis neljä kirjaa: Seitsemän koiraveljestä, Koirien kalevala, Seitsemän veljestä ja Kalevala. Pääpaino tutkimuksessani oli Kunnaksen kirjoissa, joiden lauserakenteet kävin perusteellisesti läpi. Alkuperäisteoksia käytin jossain kohdassa vertailukohteena.
Keskeinen tutkimustulokseni oli se, että Kunnaksen kirjoissa on käytetty monipuolisesti eri lauserakenteita. Kunnas ei siis ole käyttänyt vain kaikkein yksinkertaisimpia lauserakenteita, vaan kirjat pitävät sisällään eri lausetyyppejä, virkerakenteita sekä myös infinitiivirakenteita. Virkkeet ovat lyhyempiä kuin alkuperäisteoksissa ja ne sisältävät paljon lapsille helppoja että- ja kun-sivulauseita. Yllättävä tulos oli se, että Kunnaksen kirjoissa on käskylauseita enemmän kuin kysymyslauseita. Predikatiivilauseita on myös runsaasti. Molempien kirjojen yleisin infinitiivirakenne on modaalirakenne. Teen tutkimukseni pohjalta sen johtopäätöksen, että Kunnas on osannut muuntaa kaksi kansalliskirjallisuutemme merkittävää teosta taidokkaasti lastenkirjoiksi. Hän on muuttanut alkuperäisteosten hankalan kielen muotoon, jota lapset ymmärtävät ja joiden avulla lapset oppivat monipuolista kielenkäyttöä.
Keskeinen tutkimustulokseni oli se, että Kunnaksen kirjoissa on käytetty monipuolisesti eri lauserakenteita. Kunnas ei siis ole käyttänyt vain kaikkein yksinkertaisimpia lauserakenteita, vaan kirjat pitävät sisällään eri lausetyyppejä, virkerakenteita sekä myös infinitiivirakenteita. Virkkeet ovat lyhyempiä kuin alkuperäisteoksissa ja ne sisältävät paljon lapsille helppoja että- ja kun-sivulauseita. Yllättävä tulos oli se, että Kunnaksen kirjoissa on käskylauseita enemmän kuin kysymyslauseita. Predikatiivilauseita on myös runsaasti. Molempien kirjojen yleisin infinitiivirakenne on modaalirakenne. Teen tutkimukseni pohjalta sen johtopäätöksen, että Kunnas on osannut muuntaa kaksi kansalliskirjallisuutemme merkittävää teosta taidokkaasti lastenkirjoiksi. Hän on muuttanut alkuperäisteosten hankalan kielen muotoon, jota lapset ymmärtävät ja joiden avulla lapset oppivat monipuolista kielenkäyttöä.