Tiimien muodostaminen ja johtaminen: Vertailututkimus tiimien käytöstä vapaaehtoisessa ja varsinaisessa maanpuolustustyössä
Lundberg, Reima Pekka (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessa vertaillaan varsinaisen maanpuolustustyön eli puolustusvoimien ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön eli maanpuolustusjärjestöjen tiimejä ja tiimin johtajuutta. Tutkimuksen perusolettamus on se, että vapaaehtoisorganisaatiossa on ”suostuteltava” tiimin jäsenet tekemään osansa, voidaan puolustusvoimissa viimekädessä aina antaa käsky tehtävän suorittamisesta ja olettaa käskyn mukaisesti tehtävän tulevan suoritetuksi. Tässä tutkimuksessa tiimillä käsitetään pientä ryhmää ihmisiä, joilla on yhteinen tavoite ja tehtävä.
Tutkimuksen metodologisena lähtökohtana on johtamismallien ääripäiden avaineroja painottaen illustratiivisen vertailuasetelman avulla pureutua puolustusvoimien ja vapaaehtoisen maanpuolustusorganisaation tiimityöhön ja tiimin johtamiseen tapaustutkimuksen puolistruktuurisen teemahaastattelumenetelmän keinoin. Tiimejä ja tiimin johtajuutta lähestytään kummassakin vertailutapauksessa Talcott Parsonsin kehittämän AGIL -nelikentän pohjalta. Odotetaan, että tasapainossa ollessaan tiimeissä ja tiimin johtamisessa on toimittava sekä muutoksen että säilyttämisen sekä sisäisen ja ulkoisten asioiden suhteen, jonka vuoksi tiimillä ja tiimin johtajalla on neljä roolia hoidettavana yhtä aikaa.
Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin fenomenografinen lähestymistapa ja käytetystä ajasta suurin osa kului lähdeaineiston hakuun ja käsittelyyn. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, alan teorioita ja tutkimusta hyödyntämällä. Tiimityötä ja tiimin johtamista käsittelevää tutkimuskirjallisuutta on vähän puolustusvoimain puolella.
Tämä tutkimus osoittaa tiimityön ja tiimin johtamisen ansaitsevan jatkossa enemmän huomiota puolustusvoimissa. Tutkimuksen tulosten perusteella tiimejä tulee kehittää entistäkin joustavimmiksi ja toimivimmiksi suoritustiimien sisältä johdetuksi järjestelmiksi. Tutkimuksessa todetaan tiimin johtajan roolin olevan tiimin ohjaajana keskeinen. Tiimin johtajan motivoituneisuus ja ominaisuudet tiimin johtajaksi ratkaisevat lopulta sen kuka tiimin johtoon asettuu.
Tutkimus osoittaa selvästi sen miten kyvykäs tiimin johtaja kykenee muodostamaan toimivan tiimin hyvinkin nopeasti silloin kun hänellä on riittävästi käytettävissä tiimityöhön sitoutumishaluisia henkilöitä ja joilla on riittävä kokemus tiimityöstä. Tutkimuksessa todetaan tiimin johtajan tehtävää helpottavan se, että tiimeihin hakeutuu sosiaalisesti suuntautuneita henkilöitä, joilla on useita tiedollisia ja taidollisia ominaisuuksia. Nämä ominaisuudet mahdollistavat toimimisen erilaisissa tehtävissä useammassakin tiimissä yhtäaikaisesti.
Tutkimuksen metodologisena lähtökohtana on johtamismallien ääripäiden avaineroja painottaen illustratiivisen vertailuasetelman avulla pureutua puolustusvoimien ja vapaaehtoisen maanpuolustusorganisaation tiimityöhön ja tiimin johtamiseen tapaustutkimuksen puolistruktuurisen teemahaastattelumenetelmän keinoin. Tiimejä ja tiimin johtajuutta lähestytään kummassakin vertailutapauksessa Talcott Parsonsin kehittämän AGIL -nelikentän pohjalta. Odotetaan, että tasapainossa ollessaan tiimeissä ja tiimin johtamisessa on toimittava sekä muutoksen että säilyttämisen sekä sisäisen ja ulkoisten asioiden suhteen, jonka vuoksi tiimillä ja tiimin johtajalla on neljä roolia hoidettavana yhtä aikaa.
Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin fenomenografinen lähestymistapa ja käytetystä ajasta suurin osa kului lähdeaineiston hakuun ja käsittelyyn. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, alan teorioita ja tutkimusta hyödyntämällä. Tiimityötä ja tiimin johtamista käsittelevää tutkimuskirjallisuutta on vähän puolustusvoimain puolella.
Tämä tutkimus osoittaa tiimityön ja tiimin johtamisen ansaitsevan jatkossa enemmän huomiota puolustusvoimissa. Tutkimuksen tulosten perusteella tiimejä tulee kehittää entistäkin joustavimmiksi ja toimivimmiksi suoritustiimien sisältä johdetuksi järjestelmiksi. Tutkimuksessa todetaan tiimin johtajan roolin olevan tiimin ohjaajana keskeinen. Tiimin johtajan motivoituneisuus ja ominaisuudet tiimin johtajaksi ratkaisevat lopulta sen kuka tiimin johtoon asettuu.
Tutkimus osoittaa selvästi sen miten kyvykäs tiimin johtaja kykenee muodostamaan toimivan tiimin hyvinkin nopeasti silloin kun hänellä on riittävästi käytettävissä tiimityöhön sitoutumishaluisia henkilöitä ja joilla on riittävä kokemus tiimityöstä. Tutkimuksessa todetaan tiimin johtajan tehtävää helpottavan se, että tiimeihin hakeutuu sosiaalisesti suuntautuneita henkilöitä, joilla on useita tiedollisia ja taidollisia ominaisuuksia. Nämä ominaisuudet mahdollistavat toimimisen erilaisissa tehtävissä useammassakin tiimissä yhtäaikaisesti.