Työn imu, tarkastelussa Vaasan keskussairaalan osastonhoitajien kokemukset
Leisvuori, Heidi (2008)
Leisvuori, Heidi
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Suurin osa työhyvinvointia ja terveyttä työssä kuvaavista tutkimuksista ovat tutkimuksia pahoinvoinnista ja sairauksista. Työelämässä onkin monia hyvinvoinnin ja terveyden riskitekijöitä, jotka on syytä tunnistaa. Voidaan kuitenkin ajatella, että jos tutkitaan pelkkiä ongelmia, on ehkä vaikea löytääkin muita kuin ongelmia. Sen takia on tärkeää saada lisätietoa työn imusta, joka on positiivinen vastakohta työuupumukselle. Se on pysyvä, myönteinen tunne- ja motivaatiotila, jota luonnehtivat tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Vaasan keskussairaalan osastonhoitajien kokemuksia asiasta. Tutkimuksen alussa selvitettiin, mikä osuus työllä on hyvinvointiin ylipäätään. Tämän jälkeen pyrittiin selvittämään mitkä tekijät osastonhoitajilla lisäävät työn imua ja mitkä vähentävät sitä. Tutkimusstrategiaksi valitun kvalitatiivisen tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään kohdejoukon kokemuksia ilmiöstä. Aineiston kerääminen tapahtui teemahaastatteluin. Analyysin ja tutkielman lähestymistapana oli fenomenologinen psykologia, jonka avulla pyrittiin kuvaamaan ilmiötä, siten kun se aidosti ilmenee koettuna.
Työn imua lisääviä tekijöitä olivat esimerkiksi työn haasteellisuus, vaihtelevuus, vaikutusvalta, hyvä työilmapiiri ja tuki ylihoitajalta. Työn imua vähentäviä tekijöitä puolestaan olivat esimerkiksi liiallinen kiire ja paine muutostilanteissa, henkilökuntapula ja murheet yksityiselämässä.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Vaasan keskussairaalan osastonhoitajien kokemuksia asiasta. Tutkimuksen alussa selvitettiin, mikä osuus työllä on hyvinvointiin ylipäätään. Tämän jälkeen pyrittiin selvittämään mitkä tekijät osastonhoitajilla lisäävät työn imua ja mitkä vähentävät sitä. Tutkimusstrategiaksi valitun kvalitatiivisen tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään kohdejoukon kokemuksia ilmiöstä. Aineiston kerääminen tapahtui teemahaastatteluin. Analyysin ja tutkielman lähestymistapana oli fenomenologinen psykologia, jonka avulla pyrittiin kuvaamaan ilmiötä, siten kun se aidosti ilmenee koettuna.
Työn imua lisääviä tekijöitä olivat esimerkiksi työn haasteellisuus, vaihtelevuus, vaikutusvalta, hyvä työilmapiiri ja tuki ylihoitajalta. Työn imua vähentäviä tekijöitä puolestaan olivat esimerkiksi liiallinen kiire ja paine muutostilanteissa, henkilökuntapula ja murheet yksityiselämässä.