Lastensuojelulain uudistus: Muutosjohtaminen ja uudet toimintatavat lastensuojelun organisaatiossa
Leino, Jutta (2009)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Lasten pahoinvointi on lisääntynyt ja lastensuojelun asiakas-määrät ovat kymmenen vuoden aikana yli kaksinkerteistuneet. Lastensuojlelulaki on uudistettu osana sosiaali- ja terveysminis-teriön vuosina 2004-2007 toteuttamaa lastensuojelun kehittä-misohjelmaa. Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan 1.1.2008. Las-tensuojelutyön toteuttaminen on kuntien velvollisuus ja sitä to-teutetaan sosiaalihuollon lastensuojelun organisaatiossa sekä osana peruspalveluita. Kun kyseessä on lakimuutos on kysymys pakkomuutoksesta, jolloin organisaation muutos on väistämätön. Johtamistyylin ja johtajan käyttäytymisen on havaittu vaikut-tavan alaisten sopeutumiseen, suoriutumiseen muutostilan-teessa ja uuden oppimiseen.
Tämän tutkimuksen teoreettisena tavoitteena on selvittää mitä on muutosjohtaminen ja millaisia edellytyksiä se antaa lastensuo-jelun organisaatiomuutokselle. Tutkimuksen tarkoituksena on ku-vailla uuden lastensuojelulain vaikutuksia kuntien lastensuojelun organisaatioon, tarkemmin muutosjohtamiseen ja organisaatio-muutokseen. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi mitä uusia toi-mintatapoja uusi laki on lastensuojelun organisaatioon tuonut. Julkisen hallinnon kulttuuri ja perusolemus korostavat pysyvyyt-tä, joten siihen on sisäänrakennettu vahva muutoksia kaihtava elementti. Muutoksessa on kysymys vapaaehtoisuuden, vaikutta-misen ja pakon välisestä tassapainosta. Organisaatio uudistuu muuttamalla arvojaan, toimintatapojaan ja prosessejaan. Tähän organisaation uudistumiseen pyrkii myös uusi lastensuojelulaki.
Keskeisiä käsitteitä tässä tutkimuksessa ovat muutosjohtaminen, organisaatiomuutos ja lastensuojelu. Tutkimuksessa on käsitelty lastensuojelun organisaatiomuutosta muutosjohtamisen tulok-sena. Tarkastelu keskittyy muutosprosessiin ja uusiin toiminta-tapoihin lastensuojelun organisaatiossa johtajan näkökulmasta. Muutosprosessia selvitettäessä menetelmänä käytettiin teema-haastattelua. Puhelinhaastattelu toteutettiin kuudelletoista keski-suuren kaupungin lastensuojelun johtajalle. Aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla jäsentämällä tulokset Kotterin (1996) muutosprosessimallin mukaisesti ja vertailemalla mallia ja or-ganisaation muutosprosessia.
Tutkimustulosten mukaan lastensuojelun organisaatiossa val-mistautuminen organisaatiomuutokseen vaihteli eri organisaa-tioiden välillä. Parhaiten muutoksessa selvisivät ne organisaatiot, joden valmistutuminen oli ollut suunnitelmallista ja pitkäjänteistä sekä oli siältänyt monipuolista koulustusta ja uuden lain syste-maattista opiskelua. Muutosjohtamisessa vahvuutena lasten-suojelun johtajilla olivat vuorovaikutustaidot ja niiden avulla he saivat koko organisaation hyvin sitoutumaan muutokseen. Pak-komuutosta lievitti myös työntekijöiden oma kiinnostus uuteen lakiin ja sen tuomiin työvälineisiin. Työilmapiiri oli hyvä lähes kaikissa työyhteisöissä eikä muutosvastarintaa juurikaan esiin-tynyt. Kehittämishaasteina lastensuojelun organisaatiossa ovat vision ja strategin kehittäminen. Pidemmälle ajanjaksolle sijoit-tuva visiointi tai toiminnan strategia puuttuivat lähes jokaisesta organisaatiosta. Organisaation muutosta ja kehitystä sekä joh-tajien työtä vaikeutti työntekijöiden puute sekä kiire työssä.
Lastensuojelun johtajien mukaan uusi laki on hengeltään hyvä ja siinä on hyvää alkuarvioinnin selkeys ja lapsen parempi huo-miointi. Työmäärä on lisääntynt organisaatiossa huomattavasti uuden lain myötä. Hyvän lain ongelmana on kuntien päättäjien heikko arvostus lastensuojelutyötä kohtaan. Lastensuojelu-organisaatioan kyky noudattaa ja soveltaa lakia on puutteellista resurssien puuttuessa ja kärsijöitä ovat työntekijät sekä asiakkaat.
Tämän tutkimuksen teoreettisena tavoitteena on selvittää mitä on muutosjohtaminen ja millaisia edellytyksiä se antaa lastensuo-jelun organisaatiomuutokselle. Tutkimuksen tarkoituksena on ku-vailla uuden lastensuojelulain vaikutuksia kuntien lastensuojelun organisaatioon, tarkemmin muutosjohtamiseen ja organisaatio-muutokseen. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi mitä uusia toi-mintatapoja uusi laki on lastensuojelun organisaatioon tuonut. Julkisen hallinnon kulttuuri ja perusolemus korostavat pysyvyyt-tä, joten siihen on sisäänrakennettu vahva muutoksia kaihtava elementti. Muutoksessa on kysymys vapaaehtoisuuden, vaikutta-misen ja pakon välisestä tassapainosta. Organisaatio uudistuu muuttamalla arvojaan, toimintatapojaan ja prosessejaan. Tähän organisaation uudistumiseen pyrkii myös uusi lastensuojelulaki.
Keskeisiä käsitteitä tässä tutkimuksessa ovat muutosjohtaminen, organisaatiomuutos ja lastensuojelu. Tutkimuksessa on käsitelty lastensuojelun organisaatiomuutosta muutosjohtamisen tulok-sena. Tarkastelu keskittyy muutosprosessiin ja uusiin toiminta-tapoihin lastensuojelun organisaatiossa johtajan näkökulmasta. Muutosprosessia selvitettäessä menetelmänä käytettiin teema-haastattelua. Puhelinhaastattelu toteutettiin kuudelletoista keski-suuren kaupungin lastensuojelun johtajalle. Aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla jäsentämällä tulokset Kotterin (1996) muutosprosessimallin mukaisesti ja vertailemalla mallia ja or-ganisaation muutosprosessia.
Tutkimustulosten mukaan lastensuojelun organisaatiossa val-mistautuminen organisaatiomuutokseen vaihteli eri organisaa-tioiden välillä. Parhaiten muutoksessa selvisivät ne organisaatiot, joden valmistutuminen oli ollut suunnitelmallista ja pitkäjänteistä sekä oli siältänyt monipuolista koulustusta ja uuden lain syste-maattista opiskelua. Muutosjohtamisessa vahvuutena lasten-suojelun johtajilla olivat vuorovaikutustaidot ja niiden avulla he saivat koko organisaation hyvin sitoutumaan muutokseen. Pak-komuutosta lievitti myös työntekijöiden oma kiinnostus uuteen lakiin ja sen tuomiin työvälineisiin. Työilmapiiri oli hyvä lähes kaikissa työyhteisöissä eikä muutosvastarintaa juurikaan esiin-tynyt. Kehittämishaasteina lastensuojelun organisaatiossa ovat vision ja strategin kehittäminen. Pidemmälle ajanjaksolle sijoit-tuva visiointi tai toiminnan strategia puuttuivat lähes jokaisesta organisaatiosta. Organisaation muutosta ja kehitystä sekä joh-tajien työtä vaikeutti työntekijöiden puute sekä kiire työssä.
Lastensuojelun johtajien mukaan uusi laki on hengeltään hyvä ja siinä on hyvää alkuarvioinnin selkeys ja lapsen parempi huo-miointi. Työmäärä on lisääntynt organisaatiossa huomattavasti uuden lain myötä. Hyvän lain ongelmana on kuntien päättäjien heikko arvostus lastensuojelutyötä kohtaan. Lastensuojelu-organisaatioan kyky noudattaa ja soveltaa lakia on puutteellista resurssien puuttuessa ja kärsijöitä ovat työntekijät sekä asiakkaat.