"Kyllä nyt Annelia viedään" Tekstintutkimus naisesta käytetystä kielestä sanomalehtien uutisteksteissä
Latvala, Pia (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastelen kriittisen tekstintutkimuksen tarjoamien työkalujen avulla naisista käytettyä kieltä sanomalehdistössä. Tutkimusaineistona on kahdeksan Suomessa ilmestyvän sanomalehden uutisointia keväällä ja kesällä 2003. Aineiston olen rajannut koskemaan sanomalehtien uutisointia Anneli Jäätteenmäen, Suomen ensimmäisen naispääministerin, viran alkutaipaletta sekä hänen virasta eroamisensa aikaa.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista kieltä naisesta puhuttaessa käytetään. Tutkin, millaisia ilmauksia naisesta käytetään ja millaisesta suhtautumisesta naiseen tuo käytetty kieli kertoo. Uutinen mielletään kieleltään ja asenteeltaan hyvin objektiiviseksi ja arvovapaaksi tekstilajiksi. Tutkielmassani tarkastelen, onko oletettu objektiivisuus totta tai edes mahdollista. Tutkimustulokset olen jaotellut nimeämiseen ja luokitteluun, vertauksiin sekä teksteissä esiintyviin modaalisiin ilmauksiin. Tutkielmassa esittelen myös muita esiin tulleita havaintoja.
Aineiston tarkastelun perusteella täysin objektiivinen ja asennevapaa teksti, myös uutinen, on mahdottomuus. Aineistosta paljastuu erilaisen nimeämisen kautta tapahtuva syrjivä ja epätasa-arvoinen suhtautuminen. Nimeämisen keinoilla naiseen suhtaudutaan alistavasti ja alentuvasti. Liiallista läheisyyttä ilmaisevat nimitykset ovat epäkunnioittavia, ja näin osa vallan käyttöä. Tarkastelussa löytyi aineistosta erilaisia tapoja luokitella ihmisiä. Luokittelu on nimeämisen ohella eräs diskriminoinnin tapa, sillä luokittelu mahdollistaa erilaisten olettamusten liittämisen kyseisen ryhmän jäseniin. Vertauksiin piiloutuva affektiivisuus on huomattavaa. Aineistosta löytyi useita affektiivisia ilmaisuja. Vertausten kantamat piilomerkitykset ohjailevat lukijan tulkintoja. Modaalisuus ilmeni aineistossa lähinnä kirjoittajan varmuuden osoittamisena sanottavastaan. Yleisimmin kirjoittajat käyttivät indikatiivilauseita. Niiden ominaisuutena on kirjoittajan oletettu varmuus sanottavastaan. Indikatiivilauseen esittävä kirjoittaja uskoo sanomansa totuudellisuuteen. Tällaisissa lauseissa esitettiin kuitenkin myös mielipiteitä sekä selviä tulkintoja. Näitä mielipiteitä ei merkitty mielipideilmaisimin, jolloin lukija ei välttämättä osaa tulkita propositiota kirjoittajan näkemykseksi tai mielipiteeksi. Muita aineistosta tekemiäni havaintoja olivat esimerkiksi luonnollisina pidetyt olettamukset naiseudesta ja naisellisuudesta, kuten myös naisten pukeutumista ja ulkonäköä kommentoivat lausunnot uutisoinnissa. Miehistä ei vastaavia löytynyt lainkaan.
Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaista kieltä naisesta puhuttaessa käytetään. Tutkin, millaisia ilmauksia naisesta käytetään ja millaisesta suhtautumisesta naiseen tuo käytetty kieli kertoo. Uutinen mielletään kieleltään ja asenteeltaan hyvin objektiiviseksi ja arvovapaaksi tekstilajiksi. Tutkielmassani tarkastelen, onko oletettu objektiivisuus totta tai edes mahdollista. Tutkimustulokset olen jaotellut nimeämiseen ja luokitteluun, vertauksiin sekä teksteissä esiintyviin modaalisiin ilmauksiin. Tutkielmassa esittelen myös muita esiin tulleita havaintoja.
Aineiston tarkastelun perusteella täysin objektiivinen ja asennevapaa teksti, myös uutinen, on mahdottomuus. Aineistosta paljastuu erilaisen nimeämisen kautta tapahtuva syrjivä ja epätasa-arvoinen suhtautuminen. Nimeämisen keinoilla naiseen suhtaudutaan alistavasti ja alentuvasti. Liiallista läheisyyttä ilmaisevat nimitykset ovat epäkunnioittavia, ja näin osa vallan käyttöä. Tarkastelussa löytyi aineistosta erilaisia tapoja luokitella ihmisiä. Luokittelu on nimeämisen ohella eräs diskriminoinnin tapa, sillä luokittelu mahdollistaa erilaisten olettamusten liittämisen kyseisen ryhmän jäseniin. Vertauksiin piiloutuva affektiivisuus on huomattavaa. Aineistosta löytyi useita affektiivisia ilmaisuja. Vertausten kantamat piilomerkitykset ohjailevat lukijan tulkintoja. Modaalisuus ilmeni aineistossa lähinnä kirjoittajan varmuuden osoittamisena sanottavastaan. Yleisimmin kirjoittajat käyttivät indikatiivilauseita. Niiden ominaisuutena on kirjoittajan oletettu varmuus sanottavastaan. Indikatiivilauseen esittävä kirjoittaja uskoo sanomansa totuudellisuuteen. Tällaisissa lauseissa esitettiin kuitenkin myös mielipiteitä sekä selviä tulkintoja. Näitä mielipiteitä ei merkitty mielipideilmaisimin, jolloin lukija ei välttämättä osaa tulkita propositiota kirjoittajan näkemykseksi tai mielipiteeksi. Muita aineistosta tekemiäni havaintoja olivat esimerkiksi luonnollisina pidetyt olettamukset naiseudesta ja naisellisuudesta, kuten myös naisten pukeutumista ja ulkonäköä kommentoivat lausunnot uutisoinnissa. Miehistä ei vastaavia löytynyt lainkaan.