Ympäristösuorituskyvyn mittareiden käyttö suomalaisissa teollisuusyrityksissä -kyselytutkimus
Latva-Salo, Tiina (2011)
Latva-Salo, Tiina
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee ympäristösuorituskyvyn mittareiden käyttöä suomalaisissa teollisuusyrityksissä. Tutkielman teoreettinen osio perustuu kontingenssiteoriaan, jonka perusteella pyritään selvittämään vaikuttaako ympäristöstrategia, toimintaympäristön epävarmuus, yrityksen koko ja toimiala ympäristösuorituskyvyn mittareiden käyttöön yrityksissä. Lisäksi tavoitteena on selvittää, vaikuttaako ympäristösuorituskyvyn mittareiden käyttö yritysten taloudelliseen suorituskykyyn suoraan, tai välillisesti silloin kun ympäristösuorituskyvyn mittarit on liitetty osaksi yrityksessä käytössä olevaa suorituskyvyn mittausjärjestelmää.
Tutkielma toteutettiin Internet-pohjaisen kyselylomakkeen avulla. Kysely lähetettiin 500:lle suomalaisen teollisuusyrityksen taloudesta vastaavalle henkilölle. Käyttökelpoisia vastauksia saatiin 65, ja vastausprosentiksi muodostui 14,7. Tutkimuksen tulosten analysointi toteutettiin PLS (partial least squares)-mallin avulla. Tutkittavista muuttujista rakennettiin SmartPLS-ohjelmalla PLS-polkumalli, jonka perusteella saatiin selville muuttujien väliset polkukertoimet sekä bootstrapping-ajon perusteella lasketut t-testin arvot, joita käytettiin tilastollisten merkitsevyyksien testaamisessa. Lisäksi kyselylomakkeen vastausten analysoimisessa käytettiin SPSS -tilasto-ohjelmaa.
Tulosten perusteella tarkastelun kohteena olevista kontingenssitekijöistä ainoastaan ympäristöstrategialla havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys ympäristösuorituskyvyn mittareiden käyttöön. Tulos tuki aikaisempia tutkimustuloksia proaktiivisen ympäristöstrategian ja ympäristösuorituskyvyn mittareiden käytön positiivisesta yhteydestä. Yrityksen kokemalla toimintaympäristön epävarmuudella, yrityksen koolla tai toimialalla ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ympäristösuorituskyvyn mittareiden käyttöön. Ympäristösuorituskyvyn mittareiden käytön ja yrityksen suorituskyvyn välillä ei havaittu myöskään olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, oli ympäristösuorituskyvyn mittarit liitetty osaksi yrityksessä käytössä olevaa suorituskyvyn mittausjärjestelmää tai ei.
Tutkielma toteutettiin Internet-pohjaisen kyselylomakkeen avulla. Kysely lähetettiin 500:lle suomalaisen teollisuusyrityksen taloudesta vastaavalle henkilölle. Käyttökelpoisia vastauksia saatiin 65, ja vastausprosentiksi muodostui 14,7. Tutkimuksen tulosten analysointi toteutettiin PLS (partial least squares)-mallin avulla. Tutkittavista muuttujista rakennettiin SmartPLS-ohjelmalla PLS-polkumalli, jonka perusteella saatiin selville muuttujien väliset polkukertoimet sekä bootstrapping-ajon perusteella lasketut t-testin arvot, joita käytettiin tilastollisten merkitsevyyksien testaamisessa. Lisäksi kyselylomakkeen vastausten analysoimisessa käytettiin SPSS -tilasto-ohjelmaa.
Tulosten perusteella tarkastelun kohteena olevista kontingenssitekijöistä ainoastaan ympäristöstrategialla havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys ympäristösuorituskyvyn mittareiden käyttöön. Tulos tuki aikaisempia tutkimustuloksia proaktiivisen ympäristöstrategian ja ympäristösuorituskyvyn mittareiden käytön positiivisesta yhteydestä. Yrityksen kokemalla toimintaympäristön epävarmuudella, yrityksen koolla tai toimialalla ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ympäristösuorituskyvyn mittareiden käyttöön. Ympäristösuorituskyvyn mittareiden käytön ja yrityksen suorituskyvyn välillä ei havaittu myöskään olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, oli ympäristösuorituskyvyn mittarit liitetty osaksi yrityksessä käytössä olevaa suorituskyvyn mittausjärjestelmää tai ei.