Excellence Finland -palkintomallin vaikuttavuus organisaatioiden taloudellisella suorituskyvyllä mitattuna
Lappalainen, Sakari (2012)
Lappalainen, Sakari
2012
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena ja tavoitteena on tutkia Excellence Finland -laatupalkinnon vaikuttavuutta organisaation taloudelliseen suorituskykyyn. Maailmalla laatupalkinnon vaikuttavuutta on tutkittu paljon ja tulokset ovat ristiriitaisia. Tutkimus tehdään yhteistyössä Laatukeskuksen kanssa, joka hallinnoi laatupalkintoa Suomessa.
Tutkimus toteutetaan kvantitatiivisena seurantatutkimuksena, jossa käytetään taloudellista suorituskykyä mittaavaa neljää tunnuslukua: liikevaihdon kehitysprosentti, liiketulosprosentti, kokonaispääoman tuottoprosentti ja henkilöstömäärän kehitysprosentti. Tutkimuksen aikajänne on viisi vuotta. Kontrolliryhmä koostuu Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoista lasketuista toimialojen keskiarvoista. Näiden aineistojen pohjalta suoritetaan vertailu. Vertailun tuloksista voidaan laskea keskiarvot ja suurien vaihtelujen eliminoimiseksi myös mediaanit. Tuloksien luotettavuuden tarkastelussa käytetään tilastollista analyysiä.
Tutkimuksen tuloksista voidaan havaita, että voittajayritykset olivat keskimäärin taloudellisesti suorituskykyisempiä kaikilla neljällä tunnusluvulla mitattuna kuin kontrolliryhmän toimialojen keskiarvot. Kuitenkin toimialakohtaista vaihtelua esiintyi merkittävästi ja myös negatiivisia arvoja oli havaittavissa. Voittajat suoriutuivat selkeästi parhaiten kokonaispääoman tuottoprosentilla mitattuna, joka voisi mahdollisesti olla yhteydessä laatupalkintoon. Laatupalkinnon kriteerit arvioivat organisaation kykyä hyödyntää käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Tilastollinen analyysi antoi tilastollisesti merkitseviä tuloksia ainoastaan liiketulosprosentille ja kokonaispääoman tuottoprosentille. Näissäkin oli hajontaa toimialakohtaisesti, joten tuloksien yleistettävyys laatupalkinnon vaikuttavuudesta on heikko, mutta kertonee Excellence Finland –laatupalkinnon vaikuttavuudesta.
Tutkimus toteutetaan kvantitatiivisena seurantatutkimuksena, jossa käytetään taloudellista suorituskykyä mittaavaa neljää tunnuslukua: liikevaihdon kehitysprosentti, liiketulosprosentti, kokonaispääoman tuottoprosentti ja henkilöstömäärän kehitysprosentti. Tutkimuksen aikajänne on viisi vuotta. Kontrolliryhmä koostuu Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoista lasketuista toimialojen keskiarvoista. Näiden aineistojen pohjalta suoritetaan vertailu. Vertailun tuloksista voidaan laskea keskiarvot ja suurien vaihtelujen eliminoimiseksi myös mediaanit. Tuloksien luotettavuuden tarkastelussa käytetään tilastollista analyysiä.
Tutkimuksen tuloksista voidaan havaita, että voittajayritykset olivat keskimäärin taloudellisesti suorituskykyisempiä kaikilla neljällä tunnusluvulla mitattuna kuin kontrolliryhmän toimialojen keskiarvot. Kuitenkin toimialakohtaista vaihtelua esiintyi merkittävästi ja myös negatiivisia arvoja oli havaittavissa. Voittajat suoriutuivat selkeästi parhaiten kokonaispääoman tuottoprosentilla mitattuna, joka voisi mahdollisesti olla yhteydessä laatupalkintoon. Laatupalkinnon kriteerit arvioivat organisaation kykyä hyödyntää käytettävissä olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Tilastollinen analyysi antoi tilastollisesti merkitseviä tuloksia ainoastaan liiketulosprosentille ja kokonaispääoman tuottoprosentille. Näissäkin oli hajontaa toimialakohtaisesti, joten tuloksien yleistettävyys laatupalkinnon vaikuttavuudesta on heikko, mutta kertonee Excellence Finland –laatupalkinnon vaikuttavuudesta.