Julkisen kaupankäynnin kohteena olevat arvopaperit
Lammela, Marjo (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman ensisijaisena tavoitteena on selvittää, minkälaisia arvopapereita Suomessa on julkisen kaupankäynnin kohteena. Tämän jälkeen tarkastellaan, millaisia oikeuksia ja mahdollisia velvollisuuksia arvopaperit omistajalleen tuottavat lain tai muun säännöksen perusteella, sekä miten oikeudet voivat poiketa toisistaan. Tarkastelun kohteena ovat Helsingin Pörssissä noteeratut arvopaperit.
Rahoitusmarkkinoiden yleisen kehityksen ja kansainvälistymisen myötä myös kilpailu markkinoilla on kiristynyt, mikä näkyy esimerkiksi erilaisten sijoitusvaihtoehtojen määrällisenä ja laadullisena lisääntymisenä. Sijoitustuotteiden kehittelyssä yhtenä suuntauksena on ollut lisääntynyt sopimusvapaus markkinaosapuolten välillä lain toimiessa eräänlaisena vähimmäissopimuksena. Kyseinen kehitys edellyttää lainsäädännöltä joustavuutta ja sopimuksella syrjäytettävissä olevia, tahdonvaltaisia normeja. Sopimusvapauden periaatetta tukee myös taloustieteellinen näkökulma, jonka mukaisesti tehokkaasti toimivat markkinat vähentävät pakottavan lainsäädännön tarvetta.
Voimassa oleva osakeyhtiölaki mahdollistaa oikeuksiltaan erilaisten osakkeiden liikeeseenlaskun. Osapuolten välistä sopimusvapautta rajoittavat yhtiön velkojia sekä yksittäisiä osakkeenomistajia suojaavat indispositiiviset normit. Useat osakelajit ovat varsin tavallisia suomalaisessa pörssiyhtiökäytännössä, mutta niiden pääasiallisena tarkoituksena on yleensä määräysvallan säilyttäminen tietyllä omistajaryhmällä, eikä eroja osakkeiden tuottamien varallisuusoikeuksien suhteen juuri esiinny. Velvoiteoikeudellisissa oikeussuhteissa sopimusvapaudella onkin korostuneempi merkitys. Yhä useammin vieraan pääoman ehdoin tehtyihin sijoituksiin liittyy oman pääoman ehtoisille arvopapereille, tai jopa johdannaissopimuksille tyypillisiä ominaisuuksia.
Tutkielmassa, arvopapereiden tuottamien oikeuksien tarkastelussa, perehdytään ensin lain niille asettamiin puitteisiin, jonka jälkeen yksityiskohtia on pyritty selvittämään yhtiöjärjestysten, vuosikertomusten sekä muiden yhtiö- ja arvopaperikohtaisten aineistojen avulla.
Rahoitusmarkkinoiden yleisen kehityksen ja kansainvälistymisen myötä myös kilpailu markkinoilla on kiristynyt, mikä näkyy esimerkiksi erilaisten sijoitusvaihtoehtojen määrällisenä ja laadullisena lisääntymisenä. Sijoitustuotteiden kehittelyssä yhtenä suuntauksena on ollut lisääntynyt sopimusvapaus markkinaosapuolten välillä lain toimiessa eräänlaisena vähimmäissopimuksena. Kyseinen kehitys edellyttää lainsäädännöltä joustavuutta ja sopimuksella syrjäytettävissä olevia, tahdonvaltaisia normeja. Sopimusvapauden periaatetta tukee myös taloustieteellinen näkökulma, jonka mukaisesti tehokkaasti toimivat markkinat vähentävät pakottavan lainsäädännön tarvetta.
Voimassa oleva osakeyhtiölaki mahdollistaa oikeuksiltaan erilaisten osakkeiden liikeeseenlaskun. Osapuolten välistä sopimusvapautta rajoittavat yhtiön velkojia sekä yksittäisiä osakkeenomistajia suojaavat indispositiiviset normit. Useat osakelajit ovat varsin tavallisia suomalaisessa pörssiyhtiökäytännössä, mutta niiden pääasiallisena tarkoituksena on yleensä määräysvallan säilyttäminen tietyllä omistajaryhmällä, eikä eroja osakkeiden tuottamien varallisuusoikeuksien suhteen juuri esiinny. Velvoiteoikeudellisissa oikeussuhteissa sopimusvapaudella onkin korostuneempi merkitys. Yhä useammin vieraan pääoman ehdoin tehtyihin sijoituksiin liittyy oman pääoman ehtoisille arvopapereille, tai jopa johdannaissopimuksille tyypillisiä ominaisuuksia.
Tutkielmassa, arvopapereiden tuottamien oikeuksien tarkastelussa, perehdytään ensin lain niille asettamiin puitteisiin, jonka jälkeen yksityiskohtia on pyritty selvittämään yhtiöjärjestysten, vuosikertomusten sekä muiden yhtiö- ja arvopaperikohtaisten aineistojen avulla.