Maatilasta maaseutuyritykseksi: Esimerkkinä lämpöyrittäjyys Etelä-Pohjanmaalla
Laine, Mari-Anne (2009)
Laine, Mari-Anne
2009
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi on kiihdyttänyt 1960-luvulta alkanutta maaseudun rakennemuutosta. EU-jäsenyyden vaikutukset ovat välittyneet maaseutuun suorimmin maatalouden kautta. Maatalous on menettänyt merkittävän osan kilpailukyvystään ja sen työpaikat vähenevät. Yhden ratkaisun niin maatalouden rakennemuutoksen aiheuttamiin muutospaineisiin, tarpeeseen saada muita toimeentulolähteitä maaseudulle kuin myös maaseudun palveluiden ja tuotteiden kysynnälle tarjoaa maatiloilla harjoitettava muu yritystoiminta, maatilojen monialaisuus. Tutkimuksessa monialaisilla maatiloilla viitataan tiloihin, jotka harjoittavat maa- ja metsätalouden lisäksi muuta yritystoimintaa. Tilaa ei määritellä monialaiseksi, jos siellä harjoitetaan vain maa- ja metsätaloutta tai hankitaan toimeentuloa tilan ulkopuolisesta palkkatyöstä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata maatilatalouden ulkopuolista yritystoimintaa ja yritystoiminnan kehittymisedellytyksiä. Ensimmäinen tutkimuskysymys oli: millaiset tekijät luovat mahdollisuuksia maatilatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan käynnistämiselle ja kehittämiselle. Maaseutuyrittäjyyttä lähdettiin tutkimaan lämpöyrittäjyyden kautta. Tästä sai taustansa toinen tutkimuskysymys, joka oli: millainen uusi toimeentulomuoto lämpöyrittäjyys on. Tutkimuksen viitekehys muodostettiin tarkastelemalla maa-seudun elinkeinotoiminnan muotoutumista ja uusien toimintojen kehittymistä, jonka jälkeen tutkimuksessa luotiin katsaus yrittäjyyteen ja yritystoiminnan kehittymisedellytyksiin liittyviin tekijöihin.
Tutkimuksen empiirisessä osassa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusalueeksi valittiin Etelä-Pohjanmaa. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla ja tutkimusta varten haastateltiin neljää asiantuntijaa. Tutkimuksessa löydettiin tekijöitä, joiden voidaan nähdä luovan mahdollisuuksia maatilatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan käynnistämiselle ja kehittämiselle. Maatilataustaiselta yrittäjältä löytyy aikaisempaa käytännön kautta hankittua kokemusta ja osaamista, jota muussa yritystoiminnassa voi hyödyntää. Maatilalla on maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan sopivaa kalustoa valmiina ja yritystoiminta soveltuu maatilan muuhun ansiotoimintaan. Maatilataustaisella yrittäjällä on myönteinen asenne ja kiinnostus yrittäjyyteen sekä uskallusta uusien asioiden kokeiluun. Muun yritystoiminnan tavoitteeksi on asetettu laajentuminen. Yrittäjän tarjoamalle palvelulle löytyy kysyntää, ja yrittäjä tekee aktiivista myyntityötä uusien asiakkaiden hankkimiseksi. Ympäristö on yrittäjyydelle myön-teinen. Yrittäjät tekevät yhteistyötä keskenään. EU-hanketoimintaa järjestetään aktiivisesti ja maatilatalouden ulkopuolista yritystoimintaa tuetaan neuvonnan, koulutuksen ja rahallisen avustuksen kautta.
Lämpöyrittäjyys on melko uusi ja nopeasti kasvava ala ja sen kehittymisedellytykset ovat tästä syystä hyvät. Lämpöyrittäjyys kytkeytyy hyvin vahvasti maaseudun ja erityisesti maatilojen olemassa oleviin voimavaroihin. Ilmasto- ja energiastrategiset tavoitteet ja öljyn hintakehitys vaikuttanevat tulevaisuudessa yhä enemmän puuperäisen energian käytön lisääntymiseen ja siten osaltaan edistävät lämpöyrittäjien työllisyystilannetta. Lämpöyrittäjyyttä voidaankin pitää maan laajuisesti yhtenä potentiaalisena kasvualana ja sen voidaan olettaa laajenevan entisestään maatilojen uutena toimeentulomahdollisuutena.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata maatilatalouden ulkopuolista yritystoimintaa ja yritystoiminnan kehittymisedellytyksiä. Ensimmäinen tutkimuskysymys oli: millaiset tekijät luovat mahdollisuuksia maatilatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan käynnistämiselle ja kehittämiselle. Maaseutuyrittäjyyttä lähdettiin tutkimaan lämpöyrittäjyyden kautta. Tästä sai taustansa toinen tutkimuskysymys, joka oli: millainen uusi toimeentulomuoto lämpöyrittäjyys on. Tutkimuksen viitekehys muodostettiin tarkastelemalla maa-seudun elinkeinotoiminnan muotoutumista ja uusien toimintojen kehittymistä, jonka jälkeen tutkimuksessa luotiin katsaus yrittäjyyteen ja yritystoiminnan kehittymisedellytyksiin liittyviin tekijöihin.
Tutkimuksen empiirisessä osassa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusalueeksi valittiin Etelä-Pohjanmaa. Empiirinen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla ja tutkimusta varten haastateltiin neljää asiantuntijaa. Tutkimuksessa löydettiin tekijöitä, joiden voidaan nähdä luovan mahdollisuuksia maatilatalouden ulkopuolisen yritystoiminnan käynnistämiselle ja kehittämiselle. Maatilataustaiselta yrittäjältä löytyy aikaisempaa käytännön kautta hankittua kokemusta ja osaamista, jota muussa yritystoiminnassa voi hyödyntää. Maatilalla on maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan sopivaa kalustoa valmiina ja yritystoiminta soveltuu maatilan muuhun ansiotoimintaan. Maatilataustaisella yrittäjällä on myönteinen asenne ja kiinnostus yrittäjyyteen sekä uskallusta uusien asioiden kokeiluun. Muun yritystoiminnan tavoitteeksi on asetettu laajentuminen. Yrittäjän tarjoamalle palvelulle löytyy kysyntää, ja yrittäjä tekee aktiivista myyntityötä uusien asiakkaiden hankkimiseksi. Ympäristö on yrittäjyydelle myön-teinen. Yrittäjät tekevät yhteistyötä keskenään. EU-hanketoimintaa järjestetään aktiivisesti ja maatilatalouden ulkopuolista yritystoimintaa tuetaan neuvonnan, koulutuksen ja rahallisen avustuksen kautta.
Lämpöyrittäjyys on melko uusi ja nopeasti kasvava ala ja sen kehittymisedellytykset ovat tästä syystä hyvät. Lämpöyrittäjyys kytkeytyy hyvin vahvasti maaseudun ja erityisesti maatilojen olemassa oleviin voimavaroihin. Ilmasto- ja energiastrategiset tavoitteet ja öljyn hintakehitys vaikuttanevat tulevaisuudessa yhä enemmän puuperäisen energian käytön lisääntymiseen ja siten osaltaan edistävät lämpöyrittäjien työllisyystilannetta. Lämpöyrittäjyyttä voidaankin pitää maan laajuisesti yhtenä potentiaalisena kasvualana ja sen voidaan olettaa laajenevan entisestään maatilojen uutena toimeentulomahdollisuutena.