Lähiruokainnovaatioiden diffuusio julkisen sektorin ammattikeittiöissä: Innovaation ominaisuudet omaksumista selittävinä tekijöinä
Kyllönen, Joonas (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kiinnostus lähiruokaa kohtaan kasvaa. Ilmiö on saanut yksittäisten kuluttajien lisäksi jalansijaa myös julkisen sektorin ammattikeittiöissä, joissa mielipiteet ja tahtotila ovat kiistattomat: lähiruoan osuutta hankinnoista halutaan lisätä. Lähiruoalla on korostunut rooli kansallisessa maaseutupolitiikassa ja lähiruokaohjelma on hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Lähiruoan pääsemiseksi ammattikeittiöihin tarvitaan kuitenkin myös innovaatioita, joilla tarkoitetaan tuotteeseen, palveluun tai muuhun toimintaan liittyvää uudistusta.
Tutkimuksen tarkoituksena on paljastaa millaisia ominaisuuksia lähiruokainnovaatiot saavat julkisen sektorin ammattikeittiöiden näkökulmasta sekä tunnistaa ominaisuudet, jotka vaikuttavat lähiruokainnovaation omaksumiseen edistävästi ja estävästi. Innovaation tunnetut ominaisuudet – suhteellinen hyöty, yhteensopivuus, kompleksisuus, kokeiltavuus ja havaittavuus – muodostavat tutkimuksen keskeisen viitekehyksen. Tutkimuksen aineistona toimi Ruralia-instituutin vuosina 2015 ja 2016 keräämä haastatteluaineisto, jonka kokonaismäärästä tutkimukseen valikoitui yhdeksän ammattikeittiön haastattelua kahdeksassa Suomen maakunnassa. Aineistoa lähestyttiin kvalitatiivisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, jonka avulla tunnistettiin innovaation ominaisuudet lähiruokakontekstissa.
Lähiruokainnovaatioiden omaksumista ammattikeittiöissä edistävät työn helpottuminen ja prosessien kätevöityminen sekä kustannussäästöt, kuten hävikin pienentyminen sekä laatu ja sen tuoma statusetu. Kokeiltavuus edistää lähiruokainnovaation omaksumista, sillä innovaatioprosessiin kytkeytyneiden asiantuntijoiden avulla innovaatioon liittyvä epävarmuus vähenee. Myös lähiruokaideologian markkinointi ja positiivinen asiakaspalaute edistävät omaksumista. Toiminnallisten hyötyjen lisäksi lähiruokainnovaation omaksumisella on myös kollektiivisia vaikutuksia, joita ovat aluetalouden kohentuminen, työllisyyden paraneminen ja paikallisten yritysten menestyminen.
Lähiruokainnovaation omaksumista estävät pelko kalliimmasta hinnasta ja yhteensopimattomuus ammattikeittiöiden vaatimuksiin, joita kumpuaa niiden sisäisistä toimintatavoista, mutta myös ulkoisista lähteistä. Innovaation omaksuminen vaatii ammattikeittiöltä laajamittaista henkistä pääomaa ja tietotaitoa, mikä osaltaan estää innovaation omaksumista. Myös logistiikka ja ennakkoluulot sekä asenteet vaikeuttavat omaksumista. Lähiruoan käsitteellinen monitulkintaisuus puolestaan horjuttaa lähiruoan uskottavuutta.
Tutkimustulokset tarjoavat konkreettisia ratkaisukeinoja estävistä ominaisuuksista johtuviin ongelmiin niin tuottaja- kuin yhteiskuntanäkökulmasta. Yritysten on tärkeää ottaa innovaation ominaisuudet huomioon tuotekehityksessään, jolloin jatkossa luodaan toimintaympäristöön sopivia lähiruokainnovaatioita. Ominaisuuksien avulla voidaan kehittää sekä omaksuja- että kehittäjänäkökulmasta toimivampaa innovaatiopolitiikkaa helpottaen innovaatioiden kulkeutumista julkisen sektorin ammattikeittiöihin samalla rakentaen kestävämpää aluetaloutta.
Tutkimuksen tarkoituksena on paljastaa millaisia ominaisuuksia lähiruokainnovaatiot saavat julkisen sektorin ammattikeittiöiden näkökulmasta sekä tunnistaa ominaisuudet, jotka vaikuttavat lähiruokainnovaation omaksumiseen edistävästi ja estävästi. Innovaation tunnetut ominaisuudet – suhteellinen hyöty, yhteensopivuus, kompleksisuus, kokeiltavuus ja havaittavuus – muodostavat tutkimuksen keskeisen viitekehyksen. Tutkimuksen aineistona toimi Ruralia-instituutin vuosina 2015 ja 2016 keräämä haastatteluaineisto, jonka kokonaismäärästä tutkimukseen valikoitui yhdeksän ammattikeittiön haastattelua kahdeksassa Suomen maakunnassa. Aineistoa lähestyttiin kvalitatiivisen teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin, jonka avulla tunnistettiin innovaation ominaisuudet lähiruokakontekstissa.
Lähiruokainnovaatioiden omaksumista ammattikeittiöissä edistävät työn helpottuminen ja prosessien kätevöityminen sekä kustannussäästöt, kuten hävikin pienentyminen sekä laatu ja sen tuoma statusetu. Kokeiltavuus edistää lähiruokainnovaation omaksumista, sillä innovaatioprosessiin kytkeytyneiden asiantuntijoiden avulla innovaatioon liittyvä epävarmuus vähenee. Myös lähiruokaideologian markkinointi ja positiivinen asiakaspalaute edistävät omaksumista. Toiminnallisten hyötyjen lisäksi lähiruokainnovaation omaksumisella on myös kollektiivisia vaikutuksia, joita ovat aluetalouden kohentuminen, työllisyyden paraneminen ja paikallisten yritysten menestyminen.
Lähiruokainnovaation omaksumista estävät pelko kalliimmasta hinnasta ja yhteensopimattomuus ammattikeittiöiden vaatimuksiin, joita kumpuaa niiden sisäisistä toimintatavoista, mutta myös ulkoisista lähteistä. Innovaation omaksuminen vaatii ammattikeittiöltä laajamittaista henkistä pääomaa ja tietotaitoa, mikä osaltaan estää innovaation omaksumista. Myös logistiikka ja ennakkoluulot sekä asenteet vaikeuttavat omaksumista. Lähiruoan käsitteellinen monitulkintaisuus puolestaan horjuttaa lähiruoan uskottavuutta.
Tutkimustulokset tarjoavat konkreettisia ratkaisukeinoja estävistä ominaisuuksista johtuviin ongelmiin niin tuottaja- kuin yhteiskuntanäkökulmasta. Yritysten on tärkeää ottaa innovaation ominaisuudet huomioon tuotekehityksessään, jolloin jatkossa luodaan toimintaympäristöön sopivia lähiruokainnovaatioita. Ominaisuuksien avulla voidaan kehittää sekä omaksuja- että kehittäjänäkökulmasta toimivampaa innovaatiopolitiikkaa helpottaen innovaatioiden kulkeutumista julkisen sektorin ammattikeittiöihin samalla rakentaen kestävämpää aluetaloutta.