Sisäiset työnantajamielikuvat: Esimerkkiorganisaationa Vaasan kaupunki
Kuokkanen, Hanna (2008)
Kuokkanen, Hanna
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee henkilöstön mielikuvia työnantajastaan, eli organisaation sisäistä työnantajamielikuvaa. Se vaikuttaa siihen, miten henkilöstö suhtautuu työnantajaansa, sitä koskevaan informaatioon ja sen toimintaan. Työnantajamielikuvan kannalta tällaisia päätöksiä ovat esimerkiksi se, jääkö työntekijä yritykseen tai organisaatioon töihin vai ei, tai se mitä hän kertoo eteenpäin työstään ja työnantajastaan.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä sisäinen työnantajamielikuva on ja mistä se muodostuu, millainen on kohdeorganisaation henkilöstön työnantajamielikuva sekä onko kohdeorganisaation eri henkilöstöryhmien välillä työnantajamielikuvassa eroja.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään yritys- ja organisaatiokuvaa, viestintää ja ihmisen kognitiivista toimintaa käsittelevään kirjallisuuteen. Aluksi käydään läpi käsitteistöä, joka liittyy työnantajamielikuvaan, jonka jälkeen tarkastellaan viestintää merkityksen muodostamisen näkökulmasta. Teoreettisen viitekehyksen viimeisessä osassa tarkastellaan mielikuvia yksilöiden sisäisen, kognitiivisen toiminnan kannalta. Tutkimuksen kohdeorganisaationa on Vaasan kaupunki, ja tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan tuloksia, jotka saatiin Vaasan kaupungin henkilöstölle tehdystä, internetlomakkeella toteutetusta kyselystä. Tutkimusmetodina käytettiin tutkimuksen kvantitatiivisessa osassa semanttista differentiaalia sekä ristiintaulukointia. Kvantitatiivisen osan lisäksi työnantajamielikuvaa kartoitettiin myös avointen kysymysten avulla, joiden vastauksille tehtiin sisällönanalyysi.
Tutkimuksen mukaan Vaasan kaupunki on sen henkilöstön mielestä turvallinen ja luotettava työnantaja. Näiden ominaisuuksien lisäksi se koettiin myös toiminnallisena ja kehittyvänä työnantajana. Toisaalta työnantajamielikuvassa tuli esille myös kielteisenä koettuja seikkoja kuten hierarkkisuus ja välinpitämättömyys. Tutkimuksessa kävi siis ilmi, ettei sisäinen työnantajamielikuva ole täysin yhtenäinen, vaan siinä on myös eroja. Erityisesti organisaation eri yksiköiden välillä on työnantajamielikuvassa eroja, ja toisissa yksiköissä liitettiin edellä mainitut, sekä myönteiset että kielteiset, ominaisuudet työnantajaan voimakkaammin kuin toisissa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä sisäinen työnantajamielikuva on ja mistä se muodostuu, millainen on kohdeorganisaation henkilöstön työnantajamielikuva sekä onko kohdeorganisaation eri henkilöstöryhmien välillä työnantajamielikuvassa eroja.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään yritys- ja organisaatiokuvaa, viestintää ja ihmisen kognitiivista toimintaa käsittelevään kirjallisuuteen. Aluksi käydään läpi käsitteistöä, joka liittyy työnantajamielikuvaan, jonka jälkeen tarkastellaan viestintää merkityksen muodostamisen näkökulmasta. Teoreettisen viitekehyksen viimeisessä osassa tarkastellaan mielikuvia yksilöiden sisäisen, kognitiivisen toiminnan kannalta. Tutkimuksen kohdeorganisaationa on Vaasan kaupunki, ja tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan tuloksia, jotka saatiin Vaasan kaupungin henkilöstölle tehdystä, internetlomakkeella toteutetusta kyselystä. Tutkimusmetodina käytettiin tutkimuksen kvantitatiivisessa osassa semanttista differentiaalia sekä ristiintaulukointia. Kvantitatiivisen osan lisäksi työnantajamielikuvaa kartoitettiin myös avointen kysymysten avulla, joiden vastauksille tehtiin sisällönanalyysi.
Tutkimuksen mukaan Vaasan kaupunki on sen henkilöstön mielestä turvallinen ja luotettava työnantaja. Näiden ominaisuuksien lisäksi se koettiin myös toiminnallisena ja kehittyvänä työnantajana. Toisaalta työnantajamielikuvassa tuli esille myös kielteisenä koettuja seikkoja kuten hierarkkisuus ja välinpitämättömyys. Tutkimuksessa kävi siis ilmi, ettei sisäinen työnantajamielikuva ole täysin yhtenäinen, vaan siinä on myös eroja. Erityisesti organisaation eri yksiköiden välillä on työnantajamielikuvassa eroja, ja toisissa yksiköissä liitettiin edellä mainitut, sekä myönteiset että kielteiset, ominaisuudet työnantajaan voimakkaammin kuin toisissa.