MARKKINATEHOKKUUS RUOTSIN ARVOPAPERIPÖRSSISSÄ: EMPIIRISESSÄ TESTAUKSESSA LYHYEN AIKAVÄLIN YLIREAGOINTIANOMALIA AIKAVÄLILLÄ 2001–2006
Kultalahti, Markus (2011)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmassa tutkitaan Ruotsin arvopaperipörssin markkinatehokkuutta lyhyellä aikavälillä. Tarkastelussa ovat vuodet 2001–2006. Osakkeiden hinnanohjautumista seurataan dramaattisen negatiivisen informaation saapuessa. Lisäksi tutkielmassa tutkitaan lyhyen aikavälin ylireagoinnin ja yrityksen markkina-arvon yhteyttä. Tämän tutkielman tulosten perusteella voidaan lopulta vetää johtopäätös Ruotsin arvopaperipörssin tehokkuuden tasosta lyhyellä tarkasteluperiodilla.
Olennaisimmat ylireagointi-ilmiöön liittyvät tutkimukset käydään läpi tässä tutkielmassa perusteellisesti. Tutkielma jakautuu teoria- ja empiriaosioon. Teoriaosiossa käsitellään osakkeiden hinnoitteluun liittyvä keskeinen teoria, markkinatehokkuusteoria sekä ylireagointia markkinoilla paljolti selittävä psykologiaa ja käyttäytymistieteitä soveltava uudempi behavioraalinen talousteoria.
Empiirisessä osiossa esitellään aikaisemmassa tutkimuksessa käytettyjä tutkimusmenetelmiä sekä perustellaan tutkielmassa toteutetut valinnat. Empiirisessä testauksessa havaittiin, että Ruotsin osakemarkkinoilla osakkeiden hinnat ovat ohjautuneet suhteellisen hyvin uuden informaation edellyttämälle tasolle. Markkinoita kokonaisuudessaan tarkasteltaessa sekä pelkästään markkina-arvoltaan suuria yrityksiä tarkasteltaessa, ei havaita voimakasta osakkeen hinnanpalautumista suuren kurssinotkahduksen jälkeen.
Sen sijaan tilastollisesti merkittävä maltillinen hinnanpalautuminen on havaittavissa negatiivisen informaationjulkaisun jälkeisenä kaupankäyntipäivänä (t=1) alhaisen markkina-arvon omaavien yritysten otoksessa. Hinnanpalautumista havaitaan lähes 1,5 prosenttia. Lisäksi testauksessa havaitaan, että negatiivinen kumulatiivinen epänormaali tuotto karttuu ennen uuden negatiivisen informaation julkaisua etenkin markkina-arvoltaan suurten yritysten otoksessa. Taloudellisesti kannattavaa systemaattista kaupankäyntistrategiaa ei tutkielman tulosten perusteella ole mahdollista esittää, kun huomioon otetaan kaupankäynnistä aiheutuvat transaktiokustannukset.
Olennaisimmat ylireagointi-ilmiöön liittyvät tutkimukset käydään läpi tässä tutkielmassa perusteellisesti. Tutkielma jakautuu teoria- ja empiriaosioon. Teoriaosiossa käsitellään osakkeiden hinnoitteluun liittyvä keskeinen teoria, markkinatehokkuusteoria sekä ylireagointia markkinoilla paljolti selittävä psykologiaa ja käyttäytymistieteitä soveltava uudempi behavioraalinen talousteoria.
Empiirisessä osiossa esitellään aikaisemmassa tutkimuksessa käytettyjä tutkimusmenetelmiä sekä perustellaan tutkielmassa toteutetut valinnat. Empiirisessä testauksessa havaittiin, että Ruotsin osakemarkkinoilla osakkeiden hinnat ovat ohjautuneet suhteellisen hyvin uuden informaation edellyttämälle tasolle. Markkinoita kokonaisuudessaan tarkasteltaessa sekä pelkästään markkina-arvoltaan suuria yrityksiä tarkasteltaessa, ei havaita voimakasta osakkeen hinnanpalautumista suuren kurssinotkahduksen jälkeen.
Sen sijaan tilastollisesti merkittävä maltillinen hinnanpalautuminen on havaittavissa negatiivisen informaationjulkaisun jälkeisenä kaupankäyntipäivänä (t=1) alhaisen markkina-arvon omaavien yritysten otoksessa. Hinnanpalautumista havaitaan lähes 1,5 prosenttia. Lisäksi testauksessa havaitaan, että negatiivinen kumulatiivinen epänormaali tuotto karttuu ennen uuden negatiivisen informaation julkaisua etenkin markkina-arvoltaan suurten yritysten otoksessa. Taloudellisesti kannattavaa systemaattista kaupankäyntistrategiaa ei tutkielman tulosten perusteella ole mahdollista esittää, kun huomioon otetaan kaupankäynnistä aiheutuvat transaktiokustannukset.