Seudullinen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kulju, Birgitta (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Valtioneuvoston periaatepäätös terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi esitti keväällä 2002 lukuisia suosituksia terveydenhuollon kehittämiseksi tulevaisuudessa. Rakenteiden uudistamiseksi hankkeessa nostet-tiin esiin muun muassa terveyskeskusten koon suurentaminen, tukipalvelujen keskittäminen, sairaanhoitopii-rin yhteistyön kehittäminen ja aluesairaaloiden aseman ja roolin selkiyttäminen. Aluehallinnollisen yhteistyön ja seudullisuuden käsitteet ovat kuitenkin vielä osittain vakiintumattomia. Tässä tutkimuksessa alueellisuuden käsitteellä tarkoitetaan palveluiden järjestämistä tietyllä maantieteellisellä alueella. Lisäksi myös terveyden-huollon johtamista on myös kritisoitu voimakkaasti. Uusia pyrkimyksiä johtamisen kehittämiseen julkisella sektorilla on viime vuosina ollut paljon ja yhtenä suuntauksena on ollut ns. New Public Management ja siihen liittyvä tulosjohtamisajattelu.
Tutkimus materiaali on koottu lokakuun 2004 ja elokuun 2005 välisenä aikana ja koostuu kolmesta eri osios-ta. Ensimmäisenä on haastateltu sairaanhoitopiirin kuntien päättäjiä syksyllä 2004, jolloin keskeisenä ohjaa-vana hankkeena oli Kansallinen terveyshanke. Haastateltavina olivat kuntien johtavat viranhaltijat. Toiseksi on selvitetty lisäkyselyn avulla konkreettista palveluiden alueellista jakoa toimintokohtaisesti. Kysely suori-tettiin elokuussa 2005. Kolmanneksi on tarkasteltu kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymien talousarvioita vuodelle 2005 sekä taloussuunnitelmia vuosille 2006 – 2007.
Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä, jonka avulla voidaan järjestellä ja ku-vailla tutkittavaa ilmiötä. Analyysiä tehtiin aineistolähtöisesti ja tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kes-ki-Pohjanmaan alueellisen yhteistyön edellytyksiä ja siihen mahdollisesti liittyviä haasteita ja ristiriitoja. Sa-malla pyritään selvittämään sitä, kuinka alueellisen palvelun kehittäminen vaikuttaisi suunnitelmalliseen stra-tegiseen johtamiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin alueellista yhteistyötä sosiaali- ja terveyspiirin avulla.
Keskeisimmäksi yhteistyön esteeksi osoittautui pelko oman kunnan aseman heikkenemisestä, sekä epäilykset vilpittömiä pyrkimyksiä kohtaan. Taustalla vaikuttavat epäonnistuneet yhteistyökokemukset, jotka heijastuvat edelleen nykypäivään. Myös uusien organisaatioiden muodostaminen koettiin epärealistisena. Sen sijaan yhteistyön tarpeista on selkeä yhteinen näkemys. Yhteistyön nähdään tarpeelliseksi palveluiden turvaamisen kannalta, mutta sen tulee pohjautua vapaaehtoisuuteen. Yhteistyö nähtiin tärkeäksi erityisesti erityisosaamista vaativien paluiden kohdalla. Millä tavalla muutos on sitten mahdollista saada aikaiseksi? Aineiston perusteel-la strateginen suunnitelmallinen johtaminen on pienissä kunnissa vähäistä, ja toiminnan arviointiin ei kiinnite-tä riittävästi huomioita.
Kaiken kaikkiaan näyttää siis siltä, että selkeä näkemys muutoksen tarpeesta on, mutta yhteistä näkemystä muutoksen toteuttamisen vaihtoehdoista ei ole.
Tutkimus materiaali on koottu lokakuun 2004 ja elokuun 2005 välisenä aikana ja koostuu kolmesta eri osios-ta. Ensimmäisenä on haastateltu sairaanhoitopiirin kuntien päättäjiä syksyllä 2004, jolloin keskeisenä ohjaa-vana hankkeena oli Kansallinen terveyshanke. Haastateltavina olivat kuntien johtavat viranhaltijat. Toiseksi on selvitetty lisäkyselyn avulla konkreettista palveluiden alueellista jakoa toimintokohtaisesti. Kysely suori-tettiin elokuussa 2005. Kolmanneksi on tarkasteltu kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymien talousarvioita vuodelle 2005 sekä taloussuunnitelmia vuosille 2006 – 2007.
Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä, jonka avulla voidaan järjestellä ja ku-vailla tutkittavaa ilmiötä. Analyysiä tehtiin aineistolähtöisesti ja tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kes-ki-Pohjanmaan alueellisen yhteistyön edellytyksiä ja siihen mahdollisesti liittyviä haasteita ja ristiriitoja. Sa-malla pyritään selvittämään sitä, kuinka alueellisen palvelun kehittäminen vaikuttaisi suunnitelmalliseen stra-tegiseen johtamiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin alueellista yhteistyötä sosiaali- ja terveyspiirin avulla.
Keskeisimmäksi yhteistyön esteeksi osoittautui pelko oman kunnan aseman heikkenemisestä, sekä epäilykset vilpittömiä pyrkimyksiä kohtaan. Taustalla vaikuttavat epäonnistuneet yhteistyökokemukset, jotka heijastuvat edelleen nykypäivään. Myös uusien organisaatioiden muodostaminen koettiin epärealistisena. Sen sijaan yhteistyön tarpeista on selkeä yhteinen näkemys. Yhteistyön nähdään tarpeelliseksi palveluiden turvaamisen kannalta, mutta sen tulee pohjautua vapaaehtoisuuteen. Yhteistyö nähtiin tärkeäksi erityisesti erityisosaamista vaativien paluiden kohdalla. Millä tavalla muutos on sitten mahdollista saada aikaiseksi? Aineiston perusteel-la strateginen suunnitelmallinen johtaminen on pienissä kunnissa vähäistä, ja toiminnan arviointiin ei kiinnite-tä riittävästi huomioita.
Kaiken kaikkiaan näyttää siis siltä, että selkeä näkemys muutoksen tarpeesta on, mutta yhteistä näkemystä muutoksen toteuttamisen vaihtoehdoista ei ole.