Ulkomaalaisena Suomessa. Tutkimus inpatriaattien sopeutumisesta
Arola, Vilja (2008)
Arola, Vilja
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä työssä tutkitaan Suomeen työhön saapuneiden ulkomaalaisten työntekijöiden erilaisia sopeutumisen ja sosialisaation prosesseja. Tutkimusongelma käsittelee sitä, mitkä tekijät vaikuttavat ulkomaalaisen työntekijän sopeutumiseen työhön ja ympäröivään yhteiskuntaan. Tutkimuksen keskeinen olettamus on se, että ulkomaalaisen työntekijän kulttuuritausta vaikuttaa työhön ja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumisen prosessiin. Tutkimuksessa arvioidaan myös, mitkä muut seikat vaikuttavat sopeutumiseen. Tutkimuksen kohteena on inpatriaatti. Inpatriaatiksi määritellään kansainvälinen työntekijä, joka siirretään pysyvästi tai lähes pysyvästi työtehtävien vuoksi ulkomaille.
Teoreettinen viitekehys tässä tutkimuksessa kattaa sopeutumisen, sosialisaation ja kulttuurin teorioita. Keskeisimmät tässä tutkimuksessa käytetyt teoriat ovat alun perin Harveyn, Blackin, Reichen sekä Hofsteden esittämiä. Harveyn inpatriaattimääritelmät ja -tutkimukset, Blackin kansainvälisten työkomennusten teoriat, Reichen tuore empiirinen inpatriaattitutkimus sekä Hofsteden kulttuuridimensioteoria ovat avainasemassa tämän tutkimuksen teoriaosassa. Tutkimusmenetelmänä tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa on teemahaastattelu. Suullisten haastatteluiden katsotaan tuovan inpatriaattien kokemuksista keskeisimpiä asioita esiin puolistrukturoidun rakenteen ansiosta. Tutkimusstrategia on edelleen luokiteltavissa fenomenologiseksi. Tämä on perusteltua, sillä tutkimuksen mielenkiinnon kohde on ilmiön kuvaaminen ja selittäminen. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä haastattelusta Suomessa työskenteleviltä ulkomaalaisilta henkilöiltä sekä kahden globaalin raskasteollisuuden yrityksen HR-asiantuntijan haastattelusta.
Tämän tutkimuksen keskeinen havainto on se, että kulttuuritaustan vaikutus sopeutumiseen jäi olettamusta pienemmäksi. Muiden selittävien tekijöiden merkitys nousi kulttuuritaustan etäisyyttä suuremmaksi. Näitä tekijöitä ovat mm. odotukset ja motiivit, aikaisemmat kansainväliset kokemukset ja työn merkitys. Tuloksia voidaan tulkita siten, että inpatriaatin kulttuuritausta muodostaa oman haasteen uuteen maahan ja organisaatioon sopeutumisessa, mutta yksilökohtaisemmat tekijät vaikuttavat prosesseissa tätä voimakkaammin.
Teoreettinen viitekehys tässä tutkimuksessa kattaa sopeutumisen, sosialisaation ja kulttuurin teorioita. Keskeisimmät tässä tutkimuksessa käytetyt teoriat ovat alun perin Harveyn, Blackin, Reichen sekä Hofsteden esittämiä. Harveyn inpatriaattimääritelmät ja -tutkimukset, Blackin kansainvälisten työkomennusten teoriat, Reichen tuore empiirinen inpatriaattitutkimus sekä Hofsteden kulttuuridimensioteoria ovat avainasemassa tämän tutkimuksen teoriaosassa. Tutkimusmenetelmänä tässä kvalitatiivisessa tutkimuksessa on teemahaastattelu. Suullisten haastatteluiden katsotaan tuovan inpatriaattien kokemuksista keskeisimpiä asioita esiin puolistrukturoidun rakenteen ansiosta. Tutkimusstrategia on edelleen luokiteltavissa fenomenologiseksi. Tämä on perusteltua, sillä tutkimuksen mielenkiinnon kohde on ilmiön kuvaaminen ja selittäminen. Tutkimusaineisto koostuu yhdeksästä haastattelusta Suomessa työskenteleviltä ulkomaalaisilta henkilöiltä sekä kahden globaalin raskasteollisuuden yrityksen HR-asiantuntijan haastattelusta.
Tämän tutkimuksen keskeinen havainto on se, että kulttuuritaustan vaikutus sopeutumiseen jäi olettamusta pienemmäksi. Muiden selittävien tekijöiden merkitys nousi kulttuuritaustan etäisyyttä suuremmaksi. Näitä tekijöitä ovat mm. odotukset ja motiivit, aikaisemmat kansainväliset kokemukset ja työn merkitys. Tuloksia voidaan tulkita siten, että inpatriaatin kulttuuritausta muodostaa oman haasteen uuteen maahan ja organisaatioon sopeutumisessa, mutta yksilökohtaisemmat tekijät vaikuttavat prosesseissa tätä voimakkaammin.