MOTIVOINTI MUUTOKSEN JOHTAMISESSA: Henkilöstön esimiesten näkemyksiä motivoinnista, motivointikeinoista ja motivoinnin kehittämisestä uudistuvissa yliopistoissa
Kujala, Nina (2008)
Kujala, Nina
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan motivointia muutosjohtamisessa, erityisesti millaisia keinoja esimiehillä on motivointiin. Tarkastelun kontekstina ovat yliopistosektorilla tapahtuvat muutokset. Suurimpina muutoksina ovat vuonna 2010 voimaan astuva yliopistolakiuudistus ja talous- ja henkilöstöhallinnon keskittäminen valtion palvelukeskuksiin. Hallituksen asetuksella nämä koskevat kaikkia kahtakymmentä opetusministeriön hallinnonalaan kuuluvaa yliopistoa ja korkeakoulua. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää julkisjohtamisessa käytettävissä olevia ja tehokkaiksi havaittuja motivointikeinoja, sekä niiden kehitysmahdollisuuksia tulevia muutoksia silmällä pitäen. Tutkielman empiria koostuu 15 yliopiston henkilöstöpäällikön haastattelusta.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu muutosjohtamisen ja motivaation määritelmistä sekä eri motivaatioteorioiden tulkinnasta muutosjohtamisen näkökulmasta. Motivaatioteorioita käytettäessä on huomioitava, että henkilöstöä on motivoitava yksilöllisesti ja ainutlaatuisilla tavoilla. Samat keinot eivät toimi kaikkiin työntekijöihin. Työntekijöiden tulisi olla perillä siitä, mitä heiltä konkreettisesti odotetaan. Henkilöstöä motivoidaan sellaisilla tavoitteilla ja päämäärillä, millä on heille arvoa ja merkitystä. Esimiehen asenteen lähtökohtana pitää olla se, että he odottavat alaistensa aidosti pyrkivän hyvään työhön ja että alaisilta löytyy itseltään motivaatiota työn suorittamiseen ja siinä kehittymiseen.
Tutkimuksessa tuli selvästi esiin, että muutosjohtaminen edellyttää etenkin ihmisten johtamista. Koko organisaatiomuutosta ei tapahdu ilman ihmisissä tapahtuvaa muutosta. Muutoksen onnistuminen kokonaisuudessaan riippuu siitä, miten hyvin se johdetaan. Tämän takia tässä työssä painotetaan henkilöstön johtamista muutoksessa ja henkilöstön motivointia.
Julkisella sektorilla johtaminen ja motivointi ovat haasteellisia ilman muutosprosessiakin julkisen sektorin rajoitteiden takia. Resurssien rajallisuus ja valtion palkkausjärjestelmä (VPJ) eivät mahdollista motivointia taloudellisten keinojen kautta. Päätösten avoimuus varmistaa sen, että kuka tahansa voi toimia tuomarina siinä, millä perusteilla päätöksiä on tehty. Kaiken toiminnan pitää perustua laillisuuteen ja hyvään hallintoon.
Haastateltavien yksimielinen kanta oli, että yliopisto-organisaatioissa motivoidaan aineettomilla motivointikeinoilla. Peruselementtien on kuitenkin oltava kunnossa, ennen kuin ulkopuolisella motivoinnilla on merkitystä. Taide- ja tiedeyliopistoissa oli nähtävissä eroja suhtautumisessa muutoksiin. Tieteen parissa työskentelevät ovat luonnostaan skeptisiä ja tottuneet kyseenalaistamaan uuden tiedon.
Yliopistojen henkilöstöjohtamisessa korostuvat tulevaisuudessa kilpailu osaavasta henkilöstöstä, mielenkiintoisen työnantajakuvan antaminen, aineellisen palkitsemisen kehittäminen, ennakointikyky ja muutosherkkyys.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu muutosjohtamisen ja motivaation määritelmistä sekä eri motivaatioteorioiden tulkinnasta muutosjohtamisen näkökulmasta. Motivaatioteorioita käytettäessä on huomioitava, että henkilöstöä on motivoitava yksilöllisesti ja ainutlaatuisilla tavoilla. Samat keinot eivät toimi kaikkiin työntekijöihin. Työntekijöiden tulisi olla perillä siitä, mitä heiltä konkreettisesti odotetaan. Henkilöstöä motivoidaan sellaisilla tavoitteilla ja päämäärillä, millä on heille arvoa ja merkitystä. Esimiehen asenteen lähtökohtana pitää olla se, että he odottavat alaistensa aidosti pyrkivän hyvään työhön ja että alaisilta löytyy itseltään motivaatiota työn suorittamiseen ja siinä kehittymiseen.
Tutkimuksessa tuli selvästi esiin, että muutosjohtaminen edellyttää etenkin ihmisten johtamista. Koko organisaatiomuutosta ei tapahdu ilman ihmisissä tapahtuvaa muutosta. Muutoksen onnistuminen kokonaisuudessaan riippuu siitä, miten hyvin se johdetaan. Tämän takia tässä työssä painotetaan henkilöstön johtamista muutoksessa ja henkilöstön motivointia.
Julkisella sektorilla johtaminen ja motivointi ovat haasteellisia ilman muutosprosessiakin julkisen sektorin rajoitteiden takia. Resurssien rajallisuus ja valtion palkkausjärjestelmä (VPJ) eivät mahdollista motivointia taloudellisten keinojen kautta. Päätösten avoimuus varmistaa sen, että kuka tahansa voi toimia tuomarina siinä, millä perusteilla päätöksiä on tehty. Kaiken toiminnan pitää perustua laillisuuteen ja hyvään hallintoon.
Haastateltavien yksimielinen kanta oli, että yliopisto-organisaatioissa motivoidaan aineettomilla motivointikeinoilla. Peruselementtien on kuitenkin oltava kunnossa, ennen kuin ulkopuolisella motivoinnilla on merkitystä. Taide- ja tiedeyliopistoissa oli nähtävissä eroja suhtautumisessa muutoksiin. Tieteen parissa työskentelevät ovat luonnostaan skeptisiä ja tottuneet kyseenalaistamaan uuden tiedon.
Yliopistojen henkilöstöjohtamisessa korostuvat tulevaisuudessa kilpailu osaavasta henkilöstöstä, mielenkiintoisen työnantajakuvan antaminen, aineellisen palkitsemisen kehittäminen, ennakointikyky ja muutosherkkyys.