Vaasan ja Morogoron välisen yhteistyön vaikutukset
Koskenmäki, Noora (2011)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Vaasa ja tansanialainen Morogoron kaupunki ovat tehneet yhteistyötä jo 1990-luvun alusta lähtien. Yhteistyötä tehtiin aluksi Vaasan Kehitysmaaseuran toimesta, kunnes kaupungit lähtivät mukaan Kuntaliiton pohjoisen etelän kuntien yhteistyöohjelmaan, jonka myötä yhteistyössä siirryttiin uudelle tasolle. Yhteistyönsä aikana kaupungit ovat toteuttaneet monia kehityshankkeita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia vaikutuksia pitkällä, yli 20 vuotta kestäneellä yhteistyöllä on ollut Morogorossa. Vastausta tutkimuskysymykseen haetaan selvittämällä kolmen Morogorossa totutetun yhteistyöhankkeen vaikutuksia. Nämä hankkeet ovat orpolapsiprojekti, koulutoimen yhteistyö sekä liikenne- ja liikenneturvallisuussuunnitelman laatiminen Morogorolle.
Tutkimuksen teoriataustana on kehitysyhteistyö, Suomen ja Tansanian kahdenvälinen toiminta sekä erityisesti desentralisoidun yhteistyön merkitys kehityksessä. Desentralisoidulla yhteistyöllä tarkoitetaan paikallishallintojen välistä pitkäaikaista uudenlaista yhteistyötä, joka keskittyy alueelliseen vuorovaikutukseen, hyvinvoinnin edistämiseen sekä paikallishallintojen vahvistamiseen. Siitä on tulossa yksi merkittävimmistä keinoista vakauttaa pohjoisen ja etelän välisiä kumppanuuksia. Yhteistyö vertaisorganisaatioiden kanssa on tarpeellista, koska ongelmat etelässä ja pohjoisessa ovat erilaisista olosuhteista huolimatta pitkälti samanlaisia. Suomessa tätä kehitystä edistää Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma. Pohjoisella tarkoitetaan tässä Suomea ja etelällä Afrikkaa. Kunnalla tarkoitetaan kaikkia paikallishallintoa edustavia ja sitä nimitystä käytetään myös puhuttaessa Afrikan vastaavanlaisista alueista.
Tutkimusongelman perusteella tähän tutkielmaan valittiin tutkimustavaksi laadullinen tapaustutkimusmenetelmä. Tutkimusaineisto kerättiin pääasiassa teemahaastatteluin, mutta aineistoa täydennettiin erilaisilla dokumenteilla. Tutkimusaineistoa varten haastateltiin vaasalaisia yhteistyön vastuuhenkilöitä ja asiantuntijoita. Tutkimusongelmaa analysoitiin vain vaasalaisesta näkökulmasta, sillä tutkimuksen yhteydessä ei ollut mahdollisuutta lähteä Morogoroon.
Tutkimuksen aikana havaittiin, että yhteistyöllä on pienistä hankaluuksista huolimatta ollut monenlaisia positiivisia vaikutuksia Morogorossa. Yhteistyö on laadultaan pääasiassa tietotaidon jakamista ja sillä pyritään vahvistamaan osaamista Morogorossa. Orpolapsiprojekti on ollut yksi yhteistyön merkittävimmistä projekteista ja se on ollut tärkeä erityisesti köyhyyden vähentämisen kannalta. Projektin yhtenä lähtökohtana on ollut omavaraisuuden lisääminen, mikä on tärkeä periaate kaikessa kehitysyhteistyössä. Omavaraisuutta lisäämällä pystytään parhaiten edistämään kestävää kehitystä. Tietotaidon lisäämiseen liittyvät projektit voivat kuitenkin taloudellisista syistä jäädä usein vain suunnitelman tasolle. Näin uhkaa käydä liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttamiselle Morogorossa, sillä se on ulkopuolisen rahoituksen varassa. Koulutoimen yhteistyössä hyödynsaajina ovat olleet erityisesti oppilaat ja opettajat. Tämän kaltainen yhteistyö lisää tietämystä globaaleista asioista ja edistää kaupunkien kansainvälistä profiilia. Vaasan ja Morogoron välinen yhteistyö on koettu hyödylliseksi, se saanut positiivista palautetta ja sitä ollaan halukkaita jatkamaan tulevaisuudessakin.
Tutkimuksen teoriataustana on kehitysyhteistyö, Suomen ja Tansanian kahdenvälinen toiminta sekä erityisesti desentralisoidun yhteistyön merkitys kehityksessä. Desentralisoidulla yhteistyöllä tarkoitetaan paikallishallintojen välistä pitkäaikaista uudenlaista yhteistyötä, joka keskittyy alueelliseen vuorovaikutukseen, hyvinvoinnin edistämiseen sekä paikallishallintojen vahvistamiseen. Siitä on tulossa yksi merkittävimmistä keinoista vakauttaa pohjoisen ja etelän välisiä kumppanuuksia. Yhteistyö vertaisorganisaatioiden kanssa on tarpeellista, koska ongelmat etelässä ja pohjoisessa ovat erilaisista olosuhteista huolimatta pitkälti samanlaisia. Suomessa tätä kehitystä edistää Kuntaliiton pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma. Pohjoisella tarkoitetaan tässä Suomea ja etelällä Afrikkaa. Kunnalla tarkoitetaan kaikkia paikallishallintoa edustavia ja sitä nimitystä käytetään myös puhuttaessa Afrikan vastaavanlaisista alueista.
Tutkimusongelman perusteella tähän tutkielmaan valittiin tutkimustavaksi laadullinen tapaustutkimusmenetelmä. Tutkimusaineisto kerättiin pääasiassa teemahaastatteluin, mutta aineistoa täydennettiin erilaisilla dokumenteilla. Tutkimusaineistoa varten haastateltiin vaasalaisia yhteistyön vastuuhenkilöitä ja asiantuntijoita. Tutkimusongelmaa analysoitiin vain vaasalaisesta näkökulmasta, sillä tutkimuksen yhteydessä ei ollut mahdollisuutta lähteä Morogoroon.
Tutkimuksen aikana havaittiin, että yhteistyöllä on pienistä hankaluuksista huolimatta ollut monenlaisia positiivisia vaikutuksia Morogorossa. Yhteistyö on laadultaan pääasiassa tietotaidon jakamista ja sillä pyritään vahvistamaan osaamista Morogorossa. Orpolapsiprojekti on ollut yksi yhteistyön merkittävimmistä projekteista ja se on ollut tärkeä erityisesti köyhyyden vähentämisen kannalta. Projektin yhtenä lähtökohtana on ollut omavaraisuuden lisääminen, mikä on tärkeä periaate kaikessa kehitysyhteistyössä. Omavaraisuutta lisäämällä pystytään parhaiten edistämään kestävää kehitystä. Tietotaidon lisäämiseen liittyvät projektit voivat kuitenkin taloudellisista syistä jäädä usein vain suunnitelman tasolle. Näin uhkaa käydä liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttamiselle Morogorossa, sillä se on ulkopuolisen rahoituksen varassa. Koulutoimen yhteistyössä hyödynsaajina ovat olleet erityisesti oppilaat ja opettajat. Tämän kaltainen yhteistyö lisää tietämystä globaaleista asioista ja edistää kaupunkien kansainvälistä profiilia. Vaasan ja Morogoron välinen yhteistyö on koettu hyödylliseksi, se saanut positiivista palautetta ja sitä ollaan halukkaita jatkamaan tulevaisuudessakin.