För arbete, för livet. En studie i prepositioner i invandrarsvenska
Koskela, Henna (2009)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmani tavoitteena on tutkia mitkä tekijät voivat vaikuttaa maahanmuuttajien ruotsin kielen prepositioiden oppimiseen ja mikä merkitys eri tekijöillä on heidän oppimiseensa. Toisena tavoitteena on selvittää, miten maahanmuuttajat käyttävät paikkaa ja aikaa ilmaisevia sekä verbisidonnaisia prepositioita. Empiirinen aineistoni koostuu kyselylomakkeen sekä testin avulla kerätyistä vastauksista, jotka analysoin sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Hyödynnän myös vertailevaa menetelmää. Kyselylomakkeen avulla selvitän maahanmuuttajien taustaa ja eri tekijöiden vaikutusta ruotsin kielen prepositioiden oppimiseen. Maahanmuuttajien prepositioiden käyttöä selvitän testin avulla. Tutkimukseeni osallistuvat maahanmuuttajat ovat opiskelijoita Svenska för nybörjare ja Mera svenska – kursseilta Vaasan ruotsinkielisestä työväenopistosta.
Eri tekijät olen jakanut neljään eri kategoriaan: syntyperäiset tekijät, sosiaaliset ja interaktiiviset tekijät, ympäristötekijät sekä muut tekijät. Jaottelussa olen mukaillut Sajavaaraa (1999). Tutkimuksen tulokset osoittavat, että naiset ja nuoret (alle 27-vuotiaat) osaavat käyttää prepositioita paremmin kuin miehet ja vanhemmat (yli 27-vuotiaat). Germaanisesta tai romaanisesta äidinkielestä näyttäisi olevan hyötyä ruotsin kielen prepositioiden oppimisessa. Ruotsin kielen aktiivisella käytöllä ystävien ja perheen kesken sekä ruotsinkielisten radiokanavien kuuntelulla on positiivinen vaikutus maahanmuuttajien prepositioiden käyttöön. Prepositioiden käyttö on muita helpompaa myös niille, jotka ovat tulleet Suomeen oppiakseen ruotsia sekä niille, jotka ovat opiskelleet ruotsia kauemmin kuin muut. Maahanmuuttajille suunnattu ruotsin kielen kurssi on tutkimukseni maahanmuuttajille tärkein oppimisen lähde.
Paikkaa ilmaisevat prepositiot på ja i ovat maahanmuuttajille helpoimpia. Toisaalta heillä on myös joissain tapauksissa vaikeuksia erottaa, kumpaa prepositiota tulisi käyttää. Aikaa ilmaisevat prepositiot ovat maahanmuuttajille toiseksi helpoimpia. Verbisidonnaiset prepositiot ovat heille vaikeimpia. Maahanmuuttajat käyttävät sujuvasti i, på, för ja med – prepositioita kyselylomakkeen vastauksissa. Tulokset osoittavat, että maahanmuuttajat ovat motivoituneita oppimaan ja heille on ensiarvoisen tärkeää saada kieliopetusta kotoutumisen helpottumiseksi.
Eri tekijät olen jakanut neljään eri kategoriaan: syntyperäiset tekijät, sosiaaliset ja interaktiiviset tekijät, ympäristötekijät sekä muut tekijät. Jaottelussa olen mukaillut Sajavaaraa (1999). Tutkimuksen tulokset osoittavat, että naiset ja nuoret (alle 27-vuotiaat) osaavat käyttää prepositioita paremmin kuin miehet ja vanhemmat (yli 27-vuotiaat). Germaanisesta tai romaanisesta äidinkielestä näyttäisi olevan hyötyä ruotsin kielen prepositioiden oppimisessa. Ruotsin kielen aktiivisella käytöllä ystävien ja perheen kesken sekä ruotsinkielisten radiokanavien kuuntelulla on positiivinen vaikutus maahanmuuttajien prepositioiden käyttöön. Prepositioiden käyttö on muita helpompaa myös niille, jotka ovat tulleet Suomeen oppiakseen ruotsia sekä niille, jotka ovat opiskelleet ruotsia kauemmin kuin muut. Maahanmuuttajille suunnattu ruotsin kielen kurssi on tutkimukseni maahanmuuttajille tärkein oppimisen lähde.
Paikkaa ilmaisevat prepositiot på ja i ovat maahanmuuttajille helpoimpia. Toisaalta heillä on myös joissain tapauksissa vaikeuksia erottaa, kumpaa prepositiota tulisi käyttää. Aikaa ilmaisevat prepositiot ovat maahanmuuttajille toiseksi helpoimpia. Verbisidonnaiset prepositiot ovat heille vaikeimpia. Maahanmuuttajat käyttävät sujuvasti i, på, för ja med – prepositioita kyselylomakkeen vastauksissa. Tulokset osoittavat, että maahanmuuttajat ovat motivoituneita oppimaan ja heille on ensiarvoisen tärkeää saada kieliopetusta kotoutumisen helpottumiseksi.