Teleoperaattorin viestinnästä syntyvät mielikuvat. Tarkastelussa hinnankorotustiedotteet
Komula, Elina (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten teleoperaattoreiden hinnankorotustiedotteiden kieli ja visuaalisuus vaikuttavat tiedotteista syntyviin mielikuviin. Aihetta tarkastellaan tekstin retoristen piirteiden ja vastaanottajien tulkintojen kautta. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta Soneran (nykyinen Telia Finland Oyj) kuluttaja-asiakkaille suunnatusta hinnankorotustiedotteesta ja Soneran asiakkaille lähetettyihin kyselyihin saaduista vastauksista. Molemmista tiedotteista tehtiin kyselyitä varten sekä mustavalkoinen että värillinen versio, jotta saatiin näkökulmia siihen, miten tiedotteiden ulkoasut vaikuttavat mielikuviin.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa hyödynnetään retorista analyysiä. Retorisen analyysin avulla on tarkoitus saada näkemystä siihen, millaisia vakuuttamisen keinoja yritys tiedotteissaan hyödyntää. Asiakkaiden mielikuvia hinnankorotustiedottamista kohtaan selvitetään kyselyiden avulla. Asiakaskyselyt toteutettiin siten, että ensimmäisessä kyselyssä tiedotteet olivat arvioitavana niiden alkuperäisessä ulkoasussa. Toisessa asiakaskyselyssä tiedotteiden ulkoasut vaihdettiin keskenään, mutta niiden tekstisisältöihin ei tehty muutoksia.
Tiedotteissa esiintyi viittä erilaista retorista keinoa: me-viitettä, puhuttelua, määrällistämistä, ääri-ilmaisuja ja esimerkkejä. Tiedotteissa käytetyillä retorisilla keinoilla luodaan luotettavuutta, havainnollistavuutta, perusteluja ja yleisökeskeisyyttä. Asiakaskyselyn kautta selvisi, että asiakkaat kokivat tiedotteiden tekstin tyylin selkeänä ja asiallisena, mutta eivät kovin tuttavallisena. Tiedotteiden visuaalisilla tekijöillä ei ollut vaikutuksia siihen, millaiseksi vastaanottajat tiedotteiden tyylin kokivat. Tiedotteen selkeällä sisällöllä ja visuaalisuudella voidaan jossain määrin vaikuttaa hinnankorotustiedotteen miellyttävyyteen ja positiivisten mielikuvien syntyyn. Soneraan liitettiin tiedotteiden kautta melko tasaisesti positiivisia, neutraaleja ja negatiivisia mielikuvia. Asiakkaiden vastauksien perusteella näyttää siltä, että Sonera onnistui melko hyvin välittämään tiedotteiden kautta tavoittelemaansa kuvaa asiakaskeskeisestä operaattorista.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa hyödynnetään retorista analyysiä. Retorisen analyysin avulla on tarkoitus saada näkemystä siihen, millaisia vakuuttamisen keinoja yritys tiedotteissaan hyödyntää. Asiakkaiden mielikuvia hinnankorotustiedottamista kohtaan selvitetään kyselyiden avulla. Asiakaskyselyt toteutettiin siten, että ensimmäisessä kyselyssä tiedotteet olivat arvioitavana niiden alkuperäisessä ulkoasussa. Toisessa asiakaskyselyssä tiedotteiden ulkoasut vaihdettiin keskenään, mutta niiden tekstisisältöihin ei tehty muutoksia.
Tiedotteissa esiintyi viittä erilaista retorista keinoa: me-viitettä, puhuttelua, määrällistämistä, ääri-ilmaisuja ja esimerkkejä. Tiedotteissa käytetyillä retorisilla keinoilla luodaan luotettavuutta, havainnollistavuutta, perusteluja ja yleisökeskeisyyttä. Asiakaskyselyn kautta selvisi, että asiakkaat kokivat tiedotteiden tekstin tyylin selkeänä ja asiallisena, mutta eivät kovin tuttavallisena. Tiedotteiden visuaalisilla tekijöillä ei ollut vaikutuksia siihen, millaiseksi vastaanottajat tiedotteiden tyylin kokivat. Tiedotteen selkeällä sisällöllä ja visuaalisuudella voidaan jossain määrin vaikuttaa hinnankorotustiedotteen miellyttävyyteen ja positiivisten mielikuvien syntyyn. Soneraan liitettiin tiedotteiden kautta melko tasaisesti positiivisia, neutraaleja ja negatiivisia mielikuvia. Asiakkaiden vastauksien perusteella näyttää siltä, että Sonera onnistui melko hyvin välittämään tiedotteiden kautta tavoittelemaansa kuvaa asiakaskeskeisestä operaattorista.