Musiikkiteollisuus luovuuden ja kulttuurin voimavarana Suomessa – Toimialan keskeiset toimijat ja aktiviteetit
Kettunen, Eveniina (2008)
Kettunen, Eveniina
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
”Musiikkiteollisuus on monipuolinen yhdistelmä taidetta, taloutta ja teknologiaa” (Oesch 1998: 15). Musiikkiteollisuutta voi tutkia monesta eri näkökulmasta käsin. Tämä tutkimus tarkastelee Suomen musiikkiteollisuutta, sen toimijoita ja aktiviteetteja kulttuurin ja luovuuden näkökulmasta. Musiikkiteollisuus nähdään ja määritellään osana kulttuuriteollisuutta, tekijänoikeusteollisuutta, sisältötuotantoa ja viime kädessä luovia toimialoja. Tutkimuksen kolme tutkimuskysymystä ovat: (1) Mitä on musiikkiteollisuus? (2) Miten musiikkiteollisuus Suomessa on organisoitunut? Ketkä ovat keskeisiä toimijoita ja miten he toimivat? (3) Mikä on musiikkiteollisuuden nykytilanne ja ajankohtaiset aiheet?
Musiikkiteollisuudelle on ominaista nopea rakenteellinen muutostahti. Alan toimintamallit ovat parhaillaan muuttumassa internet-ajan vaatimusten mukaisiksi. Suomessa musiikkiteollisuudella on suuri merkitys sekä kulttuurillisesta että kaupallisesta näkökulmasta katsottuna, vaikka ala on suhteellisen pieni kansainvälisissä vertailuissa. Kulttuurista ja luovuudesta on tullut varteenotettavia toimialoja, eikä luovuutta ja kaupallisuutta voida pitää toisiaan poissulkevina käsitteinä. Musiikkiteollisuuden vastakkainasettelut keskittyvät luovuuden ja kaupallisuuden lisäksi suurien massojen ja pienempien musiikkialan toimijoiden ristiriitaisuuksiin.
Musiikkiteollisuuden toimijat ovat muotoutuneet ja järjestäytyneet omaksi kokonaisuudekseen. Tutkija on jaotellut musiikkiteollisuuden toimijat tutkimuskirjallisuuden ja haastattelujen pohjalta kahdeksalle eri tasolle. Tasot koostuvat (1) henkilötasosta, (2) etujärjestöstä, (3) yhdistyksistä ja liitoista, (4) äänitetuotannosta, (5) muista toimijoista, (6) ammatillisista koulutuspaikoista, (7) ohjelmatuotannosta ja tapahtumista sekä (8) kuluttajasta ja mediasta. Nämä toimialan keskeiset toimijatasot on esitelty luvussa 6. Tutkimus kokoaa musiikkiteollisuuden toimijat yhdeksi malliksi sivulle 50.
Musiikkiteollisuudelle on ominaista nopea rakenteellinen muutostahti. Alan toimintamallit ovat parhaillaan muuttumassa internet-ajan vaatimusten mukaisiksi. Suomessa musiikkiteollisuudella on suuri merkitys sekä kulttuurillisesta että kaupallisesta näkökulmasta katsottuna, vaikka ala on suhteellisen pieni kansainvälisissä vertailuissa. Kulttuurista ja luovuudesta on tullut varteenotettavia toimialoja, eikä luovuutta ja kaupallisuutta voida pitää toisiaan poissulkevina käsitteinä. Musiikkiteollisuuden vastakkainasettelut keskittyvät luovuuden ja kaupallisuuden lisäksi suurien massojen ja pienempien musiikkialan toimijoiden ristiriitaisuuksiin.
Musiikkiteollisuuden toimijat ovat muotoutuneet ja järjestäytyneet omaksi kokonaisuudekseen. Tutkija on jaotellut musiikkiteollisuuden toimijat tutkimuskirjallisuuden ja haastattelujen pohjalta kahdeksalle eri tasolle. Tasot koostuvat (1) henkilötasosta, (2) etujärjestöstä, (3) yhdistyksistä ja liitoista, (4) äänitetuotannosta, (5) muista toimijoista, (6) ammatillisista koulutuspaikoista, (7) ohjelmatuotannosta ja tapahtumista sekä (8) kuluttajasta ja mediasta. Nämä toimialan keskeiset toimijatasot on esitelty luvussa 6. Tutkimus kokoaa musiikkiteollisuuden toimijat yhdeksi malliksi sivulle 50.