“She was the Courtney Love of her day”. Subtitling into Finnish the Popular Culture References in the TV Series Gilmore Girls
Ketonen, Marjo (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee viittauksia populaarikulttuuriin Yhdysvaltalaisessa TV-sarjassa Gilmoren tytöt. Sarjaa tehtiin seitsemän kautta vuosien 2000–2007 aikana ja materiaali on kerätty kunkin kauden viimeisestä jaksosta. Populaarikulttuuriviittauksilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa viittauksia elokuviin, musiikkiin, kirjallisuuteen ja sarjakuviin, televisiosarjoihin sekä julkisuuden henkilöihin.
Tutkielman tavoitteena on selvittää mitä käännösstrategioita on yleisimmin käytetty suomenkielisissä tekstityksissä. Lisäksi tutkielmassa keskitytään viittausten tehtäviin sekä dialogissa että suomenkielisissä tekstityksissä ja tarkastellaan vaikuttavatko käännösratkaisut viittausten tehtäviin tai niiden ymmärtämiseen kohdekulttuurissa.
Materiaali koostui 159 viittauksesta yllä mainittuihin populaarikulttuurin kategorioihin. Viittauksia tutkittiin Lawrence Venutin kotouttamisen (kääntäjä on näkymätön) ja vieraannuttamisen (kääntäjä on näkyvä) kautta, ja käännösratkaisut jaoteltiin Jan Pedersenin taksonomian mukaisesti seitsemään erilaiseen strategiaan. Lisäksi viittausten mahdollisia tehtäviä dialogissa tarkasteltiin Ritva Leppihalmeen teorian avulla.
Hypoteesina oli, että kääntäjä on näkyvä tekstityksissä ja siksi suomenkielisissä tekstityksissä on useimmiten käytetty vieraannuttavia strategioita. Hypoteesi osoittautui oikeaksi, sillä 69% viittauksista oli käännetty vieraannuttavasti. Tämä saattaa johtua sarjan nopeasta puhetyylistä, tekstityksiin liittyvistä rajoitteista, erisnimien suuresta määrästä ja amerikkalaisen kulttuuriin laajasta tunnettavuudesta Suomessa. Viittaukset esiintyivät erilaisissa tehtävissä alkuperäisessä dialogissa, mutta useimmiten niiden tarkoitus oli tuoda huumoria keskusteluihin. Vieraannuttavien käännösratkaisujen takia populaarikulttuuriviittausten alkuperäiset tehtävät välittyivät kohdekulttuuriin ainoastaan, jos viittausten alkuperä oli tuttu suomalaisille katsojille. Kotouttavien käännösratkaisujen myötä viittausten alkuperäiset tehtävät välittyivät kohdekulttuuriin, mikäli käännökset sisälsivät samankaltaisia assosiaatioita kuin alkuperäiset viittaukset.
Tutkielman tavoitteena on selvittää mitä käännösstrategioita on yleisimmin käytetty suomenkielisissä tekstityksissä. Lisäksi tutkielmassa keskitytään viittausten tehtäviin sekä dialogissa että suomenkielisissä tekstityksissä ja tarkastellaan vaikuttavatko käännösratkaisut viittausten tehtäviin tai niiden ymmärtämiseen kohdekulttuurissa.
Materiaali koostui 159 viittauksesta yllä mainittuihin populaarikulttuurin kategorioihin. Viittauksia tutkittiin Lawrence Venutin kotouttamisen (kääntäjä on näkymätön) ja vieraannuttamisen (kääntäjä on näkyvä) kautta, ja käännösratkaisut jaoteltiin Jan Pedersenin taksonomian mukaisesti seitsemään erilaiseen strategiaan. Lisäksi viittausten mahdollisia tehtäviä dialogissa tarkasteltiin Ritva Leppihalmeen teorian avulla.
Hypoteesina oli, että kääntäjä on näkyvä tekstityksissä ja siksi suomenkielisissä tekstityksissä on useimmiten käytetty vieraannuttavia strategioita. Hypoteesi osoittautui oikeaksi, sillä 69% viittauksista oli käännetty vieraannuttavasti. Tämä saattaa johtua sarjan nopeasta puhetyylistä, tekstityksiin liittyvistä rajoitteista, erisnimien suuresta määrästä ja amerikkalaisen kulttuuriin laajasta tunnettavuudesta Suomessa. Viittaukset esiintyivät erilaisissa tehtävissä alkuperäisessä dialogissa, mutta useimmiten niiden tarkoitus oli tuoda huumoria keskusteluihin. Vieraannuttavien käännösratkaisujen takia populaarikulttuuriviittausten alkuperäiset tehtävät välittyivät kohdekulttuuriin ainoastaan, jos viittausten alkuperä oli tuttu suomalaisille katsojille. Kotouttavien käännösratkaisujen myötä viittausten alkuperäiset tehtävät välittyivät kohdekulttuuriin, mikäli käännökset sisälsivät samankaltaisia assosiaatioita kuin alkuperäiset viittaukset.