Verorasituksen tasaaminen konserniyhtiöissä
Ania, Annukka (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Konserni muodostaa yhden taloudellisen kokonaisuuden, johon voi kuulua sekä tappiollisia että voitollisia yrityksiä. Konsernin kokonaisverorasituksen kannalta tärkeä kysymys on, verotetaanko konserniin kuuluvia yhtiöitä yhdessä vai erik-seen. Ellei verotuksessa voida yhdistää konserniyhtiöiden tuloksia, konsernin verorasitus vääristyy. Tällöin veroa maksetaan voitollisten yhtiöiden tuloksesta silloinkin, kun konsernin yhteenlaskettu kokonaistulos on tappiollinen. Tutki-muksessa käsitellään konserniverotuksen erilaisia muotoja ja selvitetään, miten niissä on huomioitu verorasituksen tasaaminen konserniyhtiöiden välillä.
Tarkemman tarkastelun kohteena ovat Suomen ja Hollannin konserniverojär-jestelmät, joten tutkimuksessa käytetään aiheen tarkasteluun oikeusvertailevaa näkökulmaa. Suomen ja Hollannin konserniverojärjestelmät eroavat toisistaan huomattavasti perusperiaatteiltaan. Suomessa konserniyhtiöitä verotetaan eril-lisinä verovelvollisina, mutta verorasituksen tasaaminen on huomioitu konser-niavustusjärjestelmän avulla. Konserniavustuslain tiukkojen edellytysten täytty-essä konsernin voitollinen yhtiö voi antaa konserniavustusta konsernin tappiol-liselle yhtiölle. Avustus luetaan saajansa veronalaiseksi tuloksi ja antajansa vähennyskelpoiseksi menoksi. Hollannissa konserniyhtiöt voivat muodostaa verotusyksikön, jolloin konserniyhtiöitä verotetaan yhdessä. Konserniyhtiöt voi-vat yhdistää verovuoden voitolliset ja tappiolliset tulokset ennen verotettavan tuloksen laskemista.
Konserniverojärjestelmien peruslähtökohtien erilaisuudesta huolimatta Suomen ja Hollannin konserniverojärjestelmät eivät verorasituksen tasaamisen kannalta juuri eroa toisistaan. Verorasituksen kannalta Suomen konserniverojärjestel-män puutteena voidaan pitää Hollannin järjestelmään verrattaessa sitä, että konsernin sisäisissä omaisuuden luovutuksissa luovutusvoitto realisoituu välit-tömästi. Vaikka verorasituksen tasaamisen kannalta Suomen konserniverolain-säädäntöön ei kohdistu suuria muutospaineita, muutoksia konserniverotukseen on lähitulevaisuudessa odotettavissa eurooppavero-oikeuden taholta.
Tarkemman tarkastelun kohteena ovat Suomen ja Hollannin konserniverojär-jestelmät, joten tutkimuksessa käytetään aiheen tarkasteluun oikeusvertailevaa näkökulmaa. Suomen ja Hollannin konserniverojärjestelmät eroavat toisistaan huomattavasti perusperiaatteiltaan. Suomessa konserniyhtiöitä verotetaan eril-lisinä verovelvollisina, mutta verorasituksen tasaaminen on huomioitu konser-niavustusjärjestelmän avulla. Konserniavustuslain tiukkojen edellytysten täytty-essä konsernin voitollinen yhtiö voi antaa konserniavustusta konsernin tappiol-liselle yhtiölle. Avustus luetaan saajansa veronalaiseksi tuloksi ja antajansa vähennyskelpoiseksi menoksi. Hollannissa konserniyhtiöt voivat muodostaa verotusyksikön, jolloin konserniyhtiöitä verotetaan yhdessä. Konserniyhtiöt voi-vat yhdistää verovuoden voitolliset ja tappiolliset tulokset ennen verotettavan tuloksen laskemista.
Konserniverojärjestelmien peruslähtökohtien erilaisuudesta huolimatta Suomen ja Hollannin konserniverojärjestelmät eivät verorasituksen tasaamisen kannalta juuri eroa toisistaan. Verorasituksen kannalta Suomen konserniverojärjestel-män puutteena voidaan pitää Hollannin järjestelmään verrattaessa sitä, että konsernin sisäisissä omaisuuden luovutuksissa luovutusvoitto realisoituu välit-tömästi. Vaikka verorasituksen tasaamisen kannalta Suomen konserniverolain-säädäntöön ei kohdistu suuria muutospaineita, muutoksia konserniverotukseen on lähitulevaisuudessa odotettavissa eurooppavero-oikeuden taholta.