Etäjohtaminen ja kahdenvälisten esimies-alais-vaihtosuhteiden vaikutus hajautetussa organisaatiossa
Katainen-Valtonen, Janna (2016)
Katainen-Valtonen, Janna
2016
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Etäjohtaminen on kasvava johtamisen muoto nykyajan liike-elämässä. Yhä useampi organisaatio toimii hajautettuna esimiesten ja alaisten työskennellessä fyysisesti eri paikkakunnilla tai eri maissa.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella etäjohtamisen vaikutuksia hajautetussa organisaatiossa esimies-alais-vaihtosuhde-teorian (Leader-Member Exchange theory, LMX) kautta. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastateltavina oli hajautetun organisaation kuusi hallinnollista esimiestä, viisi etäjohdettavaa ja neljä projektipäällikköä.
LMX-teorian mukaisesti alaiset ovat esimieheen nähden joko lähi- tai etäryhmässä sen riippuen, onko heidän kahdenvälinen LMX-suhteensa heikko- vai korkealaatuinen. Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä voidaan pitää, että virtuaalitiimissä etäjohdettava ei välttämättä ole fyysisen sijaintinsa vuoksi etäryhmässä, vaan hän voi olla lähiryhmässä. Esimiehen ja alaisen suhde voi virtuaalisesta etäjohtamisympäristöstä huolimatta muodostua keskinäisen aktiivisen vaihdannan myötä korkealaatuisemmaksi, kuin fyysisesti samassa paikassa esimiehen kanssa työskentelevillä. Eri toimipisteissä työskentelevät virtuaalitiimin jäsenet eivät myöskään kyenneet vertailemaan, ketkä tiimistä olivat lähi- tai etäryhmässä.
Aktiivisella yhteydellä etäjohdettavaan esimies estää mahdollisten ongelmien syntymisen, vaikkei asiantuntijaroolissa oleva alainen vaikuttaisikaan tarvitsevan yhteydenpitoa työnsä hallinnan puolesta. Proaktiivinen esimieslähtöinen yhteydenpito mahdollistaa näin korkeampilaatuisen LMX-suhteen syntymisen, estää ongelmatilanteita ja edesauttaa organisaation suoriutumista.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella etäjohtamisen vaikutuksia hajautetussa organisaatiossa esimies-alais-vaihtosuhde-teorian (Leader-Member Exchange theory, LMX) kautta. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastateltavina oli hajautetun organisaation kuusi hallinnollista esimiestä, viisi etäjohdettavaa ja neljä projektipäällikköä.
LMX-teorian mukaisesti alaiset ovat esimieheen nähden joko lähi- tai etäryhmässä sen riippuen, onko heidän kahdenvälinen LMX-suhteensa heikko- vai korkealaatuinen. Tutkimuksen keskeisenä johtopäätöksenä voidaan pitää, että virtuaalitiimissä etäjohdettava ei välttämättä ole fyysisen sijaintinsa vuoksi etäryhmässä, vaan hän voi olla lähiryhmässä. Esimiehen ja alaisen suhde voi virtuaalisesta etäjohtamisympäristöstä huolimatta muodostua keskinäisen aktiivisen vaihdannan myötä korkealaatuisemmaksi, kuin fyysisesti samassa paikassa esimiehen kanssa työskentelevillä. Eri toimipisteissä työskentelevät virtuaalitiimin jäsenet eivät myöskään kyenneet vertailemaan, ketkä tiimistä olivat lähi- tai etäryhmässä.
Aktiivisella yhteydellä etäjohdettavaan esimies estää mahdollisten ongelmien syntymisen, vaikkei asiantuntijaroolissa oleva alainen vaikuttaisikaan tarvitsevan yhteydenpitoa työnsä hallinnan puolesta. Proaktiivinen esimieslähtöinen yhteydenpito mahdollistaa näin korkeampilaatuisen LMX-suhteen syntymisen, estää ongelmatilanteita ja edesauttaa organisaation suoriutumista.