Suomen talouden kasvun ennustaminen rahoitusmuuttujilla ja politiikan epävarmuusindeksillä
Karttunen, Isa (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Talouskasvun ennusteita voidaan hyödyntää monissa eri tilanteissa, kuten finanssi- ja rahapoliittisia päätöksiä tehdessä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten korkoero, osaketuotot, USA:n ja Ranskan politiikan epävarmuusindeksit sekä maailman johtavien talousmaiden bruttokansantuotteet (BKT) ennustavat Suomen talouden kehitystä puolen vuoden, vuoden ja kahden vuoden päähän. Korkoerona on käytetty vakiintuneen tavan mukaan pitkien kymmenen vuoden korkojen ja lyhyiden kolmen kuukauden korkojen erotusta ja johtavien talousmaiden BKT:t on valittu G7-maista.
On empiirisesti havaittu, että tuottokäyrän muoto on merkittävä inflaation ja taloudellisen kehityksen ennustaja. Korkoeron ja suhdannevaihteluiden välistä yhteyttä on pyritty yleisimmin selittämään odotushypoteesin avulla. Osaketuottojen osalta potentiaalinen talouden ennustusvoima syntyy siitä, että ne ovat eteenpäin katsovia taloudellisia muuttujia. Taloudellisesti integroituneessa maailmassa on myös todennäköistä, että maailman johtavissa talouksissa lisääntyneen politiikan epävarmuuden vaikutukset leviävät myös muihin maihin ja vaikuttavat näin ollen myös muiden maiden talouskasvuun.
Empiirisessä osuudessa selvitettiin, kuinka hyvin valitut muuttujat ennustavat talouden kasvua Suomessa yhdessä ja erikseen. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kaikilla valituilla muuttujilla on jonkinlaista Suomen talouskasvun ennustusvoimaa niin puolen vuoden, vuoden kuin kahden vuodenkin päähän. Osaketuottojen ja G7-maiden ennustusvoima on kokonaisuudessaan melko vähäistä varsinkin korkoeroon verrattuna, ja yleensä parhaita ennusteita saadaan, kun tarkastellaan kaikkien muuttujien yhteisvaikutusta. USA:n politiikan epävarmuusindeksillä on yksittäin suurempaa ennustusvoimaa kuin Ranskan politiikan epävarmuusindeksillä, joka taas lähes poikkeuksetta ennustaa paremmin yhdessä muiden selittävien muuttujien kanssa, erityisesti kahden vuosineljänneksen päähän. Saatujen tulosten perusteella voidaan sanoa, että politiikan epävarmuusindeksit tulisi ottaa huomioon Suomen talousennusteita tehdessä.
On empiirisesti havaittu, että tuottokäyrän muoto on merkittävä inflaation ja taloudellisen kehityksen ennustaja. Korkoeron ja suhdannevaihteluiden välistä yhteyttä on pyritty yleisimmin selittämään odotushypoteesin avulla. Osaketuottojen osalta potentiaalinen talouden ennustusvoima syntyy siitä, että ne ovat eteenpäin katsovia taloudellisia muuttujia. Taloudellisesti integroituneessa maailmassa on myös todennäköistä, että maailman johtavissa talouksissa lisääntyneen politiikan epävarmuuden vaikutukset leviävät myös muihin maihin ja vaikuttavat näin ollen myös muiden maiden talouskasvuun.
Empiirisessä osuudessa selvitettiin, kuinka hyvin valitut muuttujat ennustavat talouden kasvua Suomessa yhdessä ja erikseen. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kaikilla valituilla muuttujilla on jonkinlaista Suomen talouskasvun ennustusvoimaa niin puolen vuoden, vuoden kuin kahden vuodenkin päähän. Osaketuottojen ja G7-maiden ennustusvoima on kokonaisuudessaan melko vähäistä varsinkin korkoeroon verrattuna, ja yleensä parhaita ennusteita saadaan, kun tarkastellaan kaikkien muuttujien yhteisvaikutusta. USA:n politiikan epävarmuusindeksillä on yksittäin suurempaa ennustusvoimaa kuin Ranskan politiikan epävarmuusindeksillä, joka taas lähes poikkeuksetta ennustaa paremmin yhdessä muiden selittävien muuttujien kanssa, erityisesti kahden vuosineljänneksen päähän. Saatujen tulosten perusteella voidaan sanoa, että politiikan epävarmuusindeksit tulisi ottaa huomioon Suomen talousennusteita tehdessä.