De Badar smått. Observationer och SIT-test i den första språkbadsklubben i Vasa.
Karjalainen, Outi (2011)
Karjalainen, Outi
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittäa, miten vaasalaiskoulussa syksyllä 2007 aloitettu kielikylpykerho toimii ja oppivatko yksikieliset suomenkieliset 2–luokkalaiset ruotsin kieltä, kun opetuskielenä on ruotsi ja vapaaehtoisia opetustunteja vain 1–2 viikossa. Kielikylpykerhon osallistujat ovat 8–9 vuotiaita tyttöjä ja poikia. Kielikylpykerhotoiminta aloitettiin kokeilumuotoisena kolmella ala-asteella Vaasassa, mutta kerhon toiminnasta ja mahdollisista saavutetuista tuloksista ei ole raportoitu. Tutkielman avulla pyrin siis myös dokumentoimaan kerhotoimintaa.
Kerhotoiminnan tarkoitus on antaa kielikylvynomaista opetusta, joten tutkimuksen teoriaosuus käsittelee kielikylpyä ja kielenoppimista. Tutkimuksen aineisto on kerätty pääasiassa Vanhan Vaasan koulun kerhosta observoimalla ja testaamalla oppilaiden osaamista. Kerholaisten osaamista testataan Ruotsissa, Lundin yliopiston logopedialinjalla kehitetyllä SIT-testillä (Språkligt impressivt test). Testi on kuullunymmärtämistesti, joka koostuu 46 lauseesta, joihin jokaiseen liittyy kolme kuvaa. Oppilas valitsee kuvista kuulemaansa lauseeseen sopivan vaihtoehdon. Oppilaat testataan kevätlukukaudella, jolloin he ovat ehtineet osallistua kerhotoimintaan 19 tuntia. Osallistuminen kerhotoimintaan on vapaaehtoista, joten oppilaiden kerhotuntien määrässä on eroja. SIT-testiä on aikaisemminkin käytetty kielikylpyoppilaiden testaamiseen, ja vertaan tutkimukseni tuloksia aiemmin saatuihin tuloksiin.
Kuullunymmärtämistestin tuloksista voidaan päätellä, että oppilaat ovat omaksuneet jonkin verran ruotsinkielistä sanastoa. Koska testi on erittäin kielioppipainotteinen, oli joillakin oppilailla huomattavia vaikeuksia ymmärtää lauseiden monimutkaisia kieliopillisia rakenteita. Koska kriteerinä kerhoon pääsylle on täydellinen yksikielisyys, voidaan observoinnin perusteella todeta, että oppilaiden ruotsinkielen sanavarasto on kehittynyt. He osaavat myös käyttää yksinkertaisia fraaseja liittyen esimerkiksi tervehtimiseen ja säähän.
Kerhotoiminnan tarkoitus on antaa kielikylvynomaista opetusta, joten tutkimuksen teoriaosuus käsittelee kielikylpyä ja kielenoppimista. Tutkimuksen aineisto on kerätty pääasiassa Vanhan Vaasan koulun kerhosta observoimalla ja testaamalla oppilaiden osaamista. Kerholaisten osaamista testataan Ruotsissa, Lundin yliopiston logopedialinjalla kehitetyllä SIT-testillä (Språkligt impressivt test). Testi on kuullunymmärtämistesti, joka koostuu 46 lauseesta, joihin jokaiseen liittyy kolme kuvaa. Oppilas valitsee kuvista kuulemaansa lauseeseen sopivan vaihtoehdon. Oppilaat testataan kevätlukukaudella, jolloin he ovat ehtineet osallistua kerhotoimintaan 19 tuntia. Osallistuminen kerhotoimintaan on vapaaehtoista, joten oppilaiden kerhotuntien määrässä on eroja. SIT-testiä on aikaisemminkin käytetty kielikylpyoppilaiden testaamiseen, ja vertaan tutkimukseni tuloksia aiemmin saatuihin tuloksiin.
Kuullunymmärtämistestin tuloksista voidaan päätellä, että oppilaat ovat omaksuneet jonkin verran ruotsinkielistä sanastoa. Koska testi on erittäin kielioppipainotteinen, oli joillakin oppilailla huomattavia vaikeuksia ymmärtää lauseiden monimutkaisia kieliopillisia rakenteita. Koska kriteerinä kerhoon pääsylle on täydellinen yksikielisyys, voidaan observoinnin perusteella todeta, että oppilaiden ruotsinkielen sanavarasto on kehittynyt. He osaavat myös käyttää yksinkertaisia fraaseja liittyen esimerkiksi tervehtimiseen ja säähän.