Prosessijohtaminen kotihoidon asiakasturvallisuuden kehittämistyössä
Kankainen, Joona (2014)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten prosessijohtaminen soveltuu kotihoidon asiakasturvallisuuden kehittämiseen. Tutkimusaiheen valintaan vaikutti kotihoidon huomiotta jääminen aiemmassa potilasturvallisuuden tutkimuksessa, tutkimuksen keskittyessä suureksi osaksi sairaalaympäristöön. Tämän tutkielman teoriavalintaan potilasturvallisuuden tarkastelussa vaikutti JHS 152 -suositus prosessien kuvaamisesta ja kotihoidon muodostama moniammatillisuus, jonka yhteistoiminnassa uskoin prosessijohtamisen olevan avuksi.
Tutkimustehtävän muodostivat kaksi tutkimuskysymystä: mitkä seikat altistavat erityisesti vaaratapahtumille kotihoidossa, ja miten prosessijohtamisella voidaan parantaa kotihoidon asiakasturvallisuutta? Tutkielman teoriaosiossa luotiin katsaus prosessijohtamisen filosofiaan, ja tämän perusteella rakennettiin prosessikehittämisen viitekehys, jota käytettiin empiirisen aineiston keräämisen perustana. Luvuissa vertailtiin aidosti prosessijohdetun organisaation rakenteita funktionaalisesti johdettuun linjaorganisaatioon ja esitettiin aikaisemmissa tutkimuksissa havaittuja prosessijohtamisella saavutettuja vaikutuksia organisaation toimintaan. Aiheiden käsittelyllä pohjustettiin teoreettisten valintojen syitä ja potentiaalia kotihoidon prosessien ja asiakasturvallisuuden kehittämiseen.
Empiirinen aineisto kerättiin lähettämällä haastattelupyyntö 25:lle vanhustenhuollon hallinnossa tai johtotehtävässä toimivalle henkilölle. Nämä vastaanottajat valittiin tarkoituksenmukaisesti laadullisen tutkimuksen menetelmiä mukaillen satunnaisotoksen sijaan. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, ja kerätty aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin.
Tutkielman tutkimustulosten mukaan kotihoidossa palveluketjun vaaratapahtumille altistavat hallinnon hajanaisuus ja tiedon kulun katkokset. Ikääntyneelle ihmiselle vaaratapahtumille altistavat myös muistiongelmat ja kotiympäristön sopimattomuus arjesta selviämiseen, jonka lisäksi oman ongelmansa aiheuttaa lääkepoikkeamat. Palveluketjun toiminnalle vaaratilanteen aiheuttaa jatkossa yhä kiristyvät resurssit, joka pakottaa palveluverkoston toimimaan äärirajoilla.
Tulokset osoittavat, että prosessijohtamisella pystytään parantamaan potilasturvallisuutta yhtenäistämällä toimintatapoja ja selkiyttämällä työnkuvaa. Prosessien mallintaminen on auttanut tarkastelemaan osatoimintoja kriittisesti ja sujuvoittamaan asiakkaan hoitopolkua. Parhaimmillaan prosessijohtaminen on takaamassa palvelujen tasalaatuisuutta. On kuitenkin huomioitavaa, että prosessien mallintamisella hallitaan kotihoidossa laajempia kokonaisuuksia, eikä se sovellu yksilöllisen asiakastyön määrittelyyn.
Tutkimustehtävän muodostivat kaksi tutkimuskysymystä: mitkä seikat altistavat erityisesti vaaratapahtumille kotihoidossa, ja miten prosessijohtamisella voidaan parantaa kotihoidon asiakasturvallisuutta? Tutkielman teoriaosiossa luotiin katsaus prosessijohtamisen filosofiaan, ja tämän perusteella rakennettiin prosessikehittämisen viitekehys, jota käytettiin empiirisen aineiston keräämisen perustana. Luvuissa vertailtiin aidosti prosessijohdetun organisaation rakenteita funktionaalisesti johdettuun linjaorganisaatioon ja esitettiin aikaisemmissa tutkimuksissa havaittuja prosessijohtamisella saavutettuja vaikutuksia organisaation toimintaan. Aiheiden käsittelyllä pohjustettiin teoreettisten valintojen syitä ja potentiaalia kotihoidon prosessien ja asiakasturvallisuuden kehittämiseen.
Empiirinen aineisto kerättiin lähettämällä haastattelupyyntö 25:lle vanhustenhuollon hallinnossa tai johtotehtävässä toimivalle henkilölle. Nämä vastaanottajat valittiin tarkoituksenmukaisesti laadullisen tutkimuksen menetelmiä mukaillen satunnaisotoksen sijaan. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, ja kerätty aineisto käsiteltiin sisällönanalyysin keinoin.
Tutkielman tutkimustulosten mukaan kotihoidossa palveluketjun vaaratapahtumille altistavat hallinnon hajanaisuus ja tiedon kulun katkokset. Ikääntyneelle ihmiselle vaaratapahtumille altistavat myös muistiongelmat ja kotiympäristön sopimattomuus arjesta selviämiseen, jonka lisäksi oman ongelmansa aiheuttaa lääkepoikkeamat. Palveluketjun toiminnalle vaaratilanteen aiheuttaa jatkossa yhä kiristyvät resurssit, joka pakottaa palveluverkoston toimimaan äärirajoilla.
Tulokset osoittavat, että prosessijohtamisella pystytään parantamaan potilasturvallisuutta yhtenäistämällä toimintatapoja ja selkiyttämällä työnkuvaa. Prosessien mallintaminen on auttanut tarkastelemaan osatoimintoja kriittisesti ja sujuvoittamaan asiakkaan hoitopolkua. Parhaimmillaan prosessijohtaminen on takaamassa palvelujen tasalaatuisuutta. On kuitenkin huomioitavaa, että prosessien mallintamisella hallitaan kotihoidossa laajempia kokonaisuuksia, eikä se sovellu yksilöllisen asiakastyön määrittelyyn.