Osallistuminen kuntaliitoksissa - kohti kunnallisvalitusta
Kaari, Johanna (2011)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Kunnat elävät Suomessa muutosten aikaa. Toimintaympäristö muuttuu muun muassa väestön vanhenemi¬sen ja julkisen talouden paineiden vuoksi. Kunnat ovat jo nyt voimavaroiltaan erilaisia, mutta kaikkien olisi periaatteessa tuotettava asukkailleen samanlaiset peruspalvelut. Muutoksiin vastaamaan käynnistet¬tiin vuonna 2005 kunta- ja palvelurakenneuudistus, joka pyrkii siihen, että kunnan palvelujen saatavuus ja laatu pystytään turvaamaan myös jatkossa.
Uudistus kannustaa muodostamaan aiempaa suurempia, elinvoimaisia kuntia. Suomessa onkin käynnissä kuntaliitosaalto. Kuntaliitosten avulla pyritään vahvistamaan kuntien toimintaedellytyksiä. Toisaalta tehokkuuden kannalta olennaisia suuruuden etuja ei saavutettane pelkästään kuntia yhdistämällä, sillä hyvinvointiin vaikuttavat kasautumisen edut ja haitat riippuvat myös asukastiheydestä. Kuntaliitosten hyötyjä ja haittoja on vaikea osoittaa luotettavasti. Siksi kuntaliitokset jakavat mielipiteitä ja kuohuttavat tunteita.
Tällaiset jännitteet ja tunteenomainen suhtautumistapa synnyttävät myös valituksia. Tutkimuksen tavoit¬teena on selvittää kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kuntaliitosasioissa. Tutkimuksessa selvitetään etenkin kunnallisvalituksen asemaa ja toimivuutta vaikuttamiskeinona. Tässä tarkoituksessa tutkimuksessa käytetään kuntaliitoksiin liittyviä kunnallisvalituksia empiirisessä osuudessa. Pääasiassa tutkimus on kuitenkin oikeusdogmaattinen. Tutkimuksessa tulkitaan ja systematisoidaan osallistumista ja kunnallisvalitusjärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä. Lainoppi on praktista, mutta kunnallisvalituksen laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteiden analysoinnin osalta teoreettista.
Kunnallisvalituksen funktiot liittyvät pyrkimykseen ottaa huomioon kunnallisen päätöksenteon vapaus. Kunnallisvalituksen voi tehdä vain laillisuusperusteella ja se on luonteeltaan kassatorinen. Toisaalta kun¬nallisvalituksella on myös valvontafunktio, joten sen käyttöala on laaja. Valvontafunktion turvaamiseksi kunnallisvalitus on luonteeltaan actio popularis -valitus. Sen voi tehdä kuka tahansa kunnan jäsen valvo¬akseen kunnan toiminnan laillisuutta.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että muutoksenhakijat ovat kokeneet kuntalaisten tulleen sivuutetuiksi kuntaliitoksen valmistelussa. Kunnallisvalitus ei kuitenkaan menesty ilman laillisuusvirhettä ja sen tulisi olla viimesijainen vaikuttamiskeino. Tavoitteena tulisi olla osallistuminen ensiasteen hallinnossa, sillä osallistumalla olisi mahdollista vaikuttaa enemmän kuin valittamalla. Kuntalaisen valvontaoikeus toteu¬tuisikin parhaiten ennakollisena osallistumisena.
Uudistus kannustaa muodostamaan aiempaa suurempia, elinvoimaisia kuntia. Suomessa onkin käynnissä kuntaliitosaalto. Kuntaliitosten avulla pyritään vahvistamaan kuntien toimintaedellytyksiä. Toisaalta tehokkuuden kannalta olennaisia suuruuden etuja ei saavutettane pelkästään kuntia yhdistämällä, sillä hyvinvointiin vaikuttavat kasautumisen edut ja haitat riippuvat myös asukastiheydestä. Kuntaliitosten hyötyjä ja haittoja on vaikea osoittaa luotettavasti. Siksi kuntaliitokset jakavat mielipiteitä ja kuohuttavat tunteita.
Tällaiset jännitteet ja tunteenomainen suhtautumistapa synnyttävät myös valituksia. Tutkimuksen tavoit¬teena on selvittää kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kuntaliitosasioissa. Tutkimuksessa selvitetään etenkin kunnallisvalituksen asemaa ja toimivuutta vaikuttamiskeinona. Tässä tarkoituksessa tutkimuksessa käytetään kuntaliitoksiin liittyviä kunnallisvalituksia empiirisessä osuudessa. Pääasiassa tutkimus on kuitenkin oikeusdogmaattinen. Tutkimuksessa tulkitaan ja systematisoidaan osallistumista ja kunnallisvalitusjärjestelmää koskevaa lainsäädäntöä. Lainoppi on praktista, mutta kunnallisvalituksen laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteiden analysoinnin osalta teoreettista.
Kunnallisvalituksen funktiot liittyvät pyrkimykseen ottaa huomioon kunnallisen päätöksenteon vapaus. Kunnallisvalituksen voi tehdä vain laillisuusperusteella ja se on luonteeltaan kassatorinen. Toisaalta kun¬nallisvalituksella on myös valvontafunktio, joten sen käyttöala on laaja. Valvontafunktion turvaamiseksi kunnallisvalitus on luonteeltaan actio popularis -valitus. Sen voi tehdä kuka tahansa kunnan jäsen valvo¬akseen kunnan toiminnan laillisuutta.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että muutoksenhakijat ovat kokeneet kuntalaisten tulleen sivuutetuiksi kuntaliitoksen valmistelussa. Kunnallisvalitus ei kuitenkaan menesty ilman laillisuusvirhettä ja sen tulisi olla viimesijainen vaikuttamiskeino. Tavoitteena tulisi olla osallistuminen ensiasteen hallinnossa, sillä osallistumalla olisi mahdollista vaikuttaa enemmän kuin valittamalla. Kuntalaisen valvontaoikeus toteu¬tuisikin parhaiten ennakollisena osallistumisena.