TYÖKYKYJOHTAMISEEN TULOSTA: Tutkimus psykososiaalisista riskeistä ja työelämän laadusta
Alhonen, Jere (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Työelämässä kuormittuneiden ja uupuneiden työntekijöiden määrän lisääntyminen tuo jatkossa haas-tetta terveydenhuollon kehitykselle ja toiminnalle. Työn psykososiaalisten riskien hallinta on työkyvyn ylläpitämiseksi työterveyden ja turvallisuuden haastavimpia kysymyksiä. Niillä on merkittävää vaiku-tusta ihmisten terveyteen, organisaatioon ja kansantalouteen. Organisaatioon liittyvänä kysymyksenä tarkasteltuna psykososiaalisia riskejä voidaan kuitenkin hallita yhtä lailla kuin muita työpaikan terveys- ja turvallisuusriskejä. Tärkeää on kiinnittää huomio siihen, mistä nämä psykososiaaliset kuormitusteki-jät johtuvat.
Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilöstön työkykyyn liittyviä riskitekijöitä liittyen työn psykososiaalisiin riskitekijöihin ja työelämän laadussa ilmeneviin asioihin HUSLABissa johtamisen ja esimiestuen näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten työelämän laatua ja psykososiaalista kuormitusta voidaan mitata ja miten työkykyjohtaminen voidaan määritellä. Mielen-kiinnon kohteena olivat henkilöstön käsitykset omasta psykososiaalisesta kuormituksestaan sekä eri riskitekijät, joiden koettiin työelämän laadussa siihen vaikuttavan.
Keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä olivat työelämän laadun osalta Kestin kehittämä työelämän laadun malli (2016) ja psykososiaalisten riskitekijöiden osalta Elinkeinoelämän keskusliiton työkykyjoh-tamisen malli (2016). Tutkimusmetodeina olivat kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen menetelmä, jossa kvantitatiivista sekä kvalitatiivista menetelmää käytettiin rinnakkain. Tutkimusaineisto koostui kahdes-ta kyselystä. Ensimmäinen sisälsi psykososiaaliset riskitekijät ja toinen työelämän laadun eri osatekijät. Tutkimusaineisto kerättiin sähköpostitse lähetettyjen sähköisten kyselylomakkeiden avulla pääosin kvantitatiivisesti työelämän laatu kyselystä ja kvalitatiivisesti työn psykososiaalisesta kuormituksesta ja vastauksia vertailtiin toisiinsa. Tilastollinen analyysi suoritettiin korrelaatioanalyysillä, faktorianalyysillä sekä Mann-Whitneyn testillä. Kyselyyn saivat vastata kaikki työntekijät. Kyselyt suoritettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvassa HUSLABissa. Vastausprosentti oli työn fyysisestä, psyykki-sestä ja sosiaalisesta kuormituksesta 32 % (N= 499) ja työelämän laatu kyselystä 5 % (N= 79). Tutki-muksen tulokset osoittivat, että henkilöstön kokemaan psykososiaaliseen kuormittumiseen vaikuttivat monet asiat ja työhyvinvointijohtamisen nähtiin olevan monella tavalla vaillinaista. Työntekijöiden taustatekijöillä, kuten iällä, ammatilla ja työssäoloajalla havaittiin olevan vaikutusta työelämän laadun kokemiseen. Psykososiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä korostuivat avoimissa vastauksissa ennen kaikkea työtehtävät ja osaaminen, työolosuhteet ja välineet, johtaminen ja esimiestyö sekä työ-yhteisö ja sen jäsenet. Tulosta tukivat työelämän laatu kyselyiden tulokset. Työelämän laatua käsitte-levässä kyselyssä nousivat työelämän laatuun vaikuttavista tekijöistä faktorianalyysin perusteella kol-me taustalla olevaa, alkuperäistä muuttujien välistä korrelaatioita aiheuttanutta ilmiötä, mitkä vaikutti-vat työelämän laatuun ja psykososiaalisen kuormituksen kokemiseen. Nämä nimettiin johtamiseksi ja esimiestyöksi, yhteistyö- ja roolijaoksi sekä prosesseiksi. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä koko terveydenhuoltoon sen pienen otoksen, jakauman vinouden ja hoitohenkilöstön yliedustavuuden takia. Tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina. Parhaiten näihin riskeihin voidaan tämän tutkimuksen mukaan puuttua transformationaalisella johtamisella.
Tämän pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää henkilöstön työkykyyn liittyviä riskitekijöitä liittyen työn psykososiaalisiin riskitekijöihin ja työelämän laadussa ilmeneviin asioihin HUSLABissa johtamisen ja esimiestuen näkökulmasta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten työelämän laatua ja psykososiaalista kuormitusta voidaan mitata ja miten työkykyjohtaminen voidaan määritellä. Mielen-kiinnon kohteena olivat henkilöstön käsitykset omasta psykososiaalisesta kuormituksestaan sekä eri riskitekijät, joiden koettiin työelämän laadussa siihen vaikuttavan.
Keskeisenä teoreettisena viitekehyksenä olivat työelämän laadun osalta Kestin kehittämä työelämän laadun malli (2016) ja psykososiaalisten riskitekijöiden osalta Elinkeinoelämän keskusliiton työkykyjoh-tamisen malli (2016). Tutkimusmetodeina olivat kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen menetelmä, jossa kvantitatiivista sekä kvalitatiivista menetelmää käytettiin rinnakkain. Tutkimusaineisto koostui kahdes-ta kyselystä. Ensimmäinen sisälsi psykososiaaliset riskitekijät ja toinen työelämän laadun eri osatekijät. Tutkimusaineisto kerättiin sähköpostitse lähetettyjen sähköisten kyselylomakkeiden avulla pääosin kvantitatiivisesti työelämän laatu kyselystä ja kvalitatiivisesti työn psykososiaalisesta kuormituksesta ja vastauksia vertailtiin toisiinsa. Tilastollinen analyysi suoritettiin korrelaatioanalyysillä, faktorianalyysillä sekä Mann-Whitneyn testillä. Kyselyyn saivat vastata kaikki työntekijät. Kyselyt suoritettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvassa HUSLABissa. Vastausprosentti oli työn fyysisestä, psyykki-sestä ja sosiaalisesta kuormituksesta 32 % (N= 499) ja työelämän laatu kyselystä 5 % (N= 79). Tutki-muksen tulokset osoittivat, että henkilöstön kokemaan psykososiaaliseen kuormittumiseen vaikuttivat monet asiat ja työhyvinvointijohtamisen nähtiin olevan monella tavalla vaillinaista. Työntekijöiden taustatekijöillä, kuten iällä, ammatilla ja työssäoloajalla havaittiin olevan vaikutusta työelämän laadun kokemiseen. Psykososiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä korostuivat avoimissa vastauksissa ennen kaikkea työtehtävät ja osaaminen, työolosuhteet ja välineet, johtaminen ja esimiestyö sekä työ-yhteisö ja sen jäsenet. Tulosta tukivat työelämän laatu kyselyiden tulokset. Työelämän laatua käsitte-levässä kyselyssä nousivat työelämän laatuun vaikuttavista tekijöistä faktorianalyysin perusteella kol-me taustalla olevaa, alkuperäistä muuttujien välistä korrelaatioita aiheuttanutta ilmiötä, mitkä vaikutti-vat työelämän laatuun ja psykososiaalisen kuormituksen kokemiseen. Nämä nimettiin johtamiseksi ja esimiestyöksi, yhteistyö- ja roolijaoksi sekä prosesseiksi. Tutkimuksen tulokset eivät ole yleistettävissä koko terveydenhuoltoon sen pienen otoksen, jakauman vinouden ja hoitohenkilöstön yliedustavuuden takia. Tuloksia voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina. Parhaiten näihin riskeihin voidaan tämän tutkimuksen mukaan puuttua transformationaalisella johtamisella.